Rikokset ratkeavat
laboratoriossa
Näytteiden joukossa voi tulla vastaan vaikka eläimen tai ihmisen luita.
Kun lähdet toimistolta kotiin, työpisteesi voi näyttää siltä kuin et olisi siinä käynytkään. Tutkijan silmin tilanne on toinen: pinnoille jää esimerkiksi sormenjälkiä, dna:ta mikroskooppisen pienissä ihosoluissa, vaatekuituja työtuoliin ja maajäämiä lattiaan.
– Aina, kun ihminen on jossakin ympäristössä tai kohtaa toisia, tapahtuu siirtymiä, eli paikkaan jää jälki. Tämä pätee myös rikospaikkoihin, tiivistää tutkimuskoordinaattori Merja Rantala.
Hän työskentelee Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa Vantaan Jokiniemessä.
Tutkimuskoordinaattori toimii linkkinä poliisin taktisten ja teknisten tutkijoiden ja laboratorion asiantuntijoiden välillä. Hän koordinoi laajoja ja vaativia rikostutkimusten näytteiden laboratoriotutkimuksia.
Rantalalla on eläinlääkärin koulutus, minkä vuoksi eläimiin liittyvät rikokset keskittyvät neljästä kollegasta juuri hänelle.
– Taustani vuoksi hoidan tarvittaessa metsästys- ja luonnonvararikoksiin liittyviä näytetoimeksiantoja.
Kaikkeen tottuu
Näytteet voivat olla mitä tahansa: dna-näytteitä, sormenjälkiä, huumausaineita, aseita, työkaluja, erilaisia esineitä tai vaikka isoja työkoneita. Välillä eteen tulee eläimen tai ihmisen osia.
– Se kuuluu työhön. Joskus se saa ajattelemaan, että kamalia asioita tapahtuu. Toisaalta ajattelen, että me autamme omalta osaltamme oikeutta toteutumaan, Rantala sanoo.
– Minulle ei tule inhotuksen tai ällötyksen tunteita. Olen eläinlääkärinä tottunut kaikenlaiseen.
Rikoslaboratorioon tulee vuosittain yli 40 000 tutkimuspyyntöä, joista jokaisessa voi olla useita näytteitä. Suurin osa niistä kulkee läpi massana ilman tarkkaa taustatietoa tutkittavasta tapauksesta. Liika tieto tapahtuman taustasta voi vinouttaa ajattelua ja vääristää tulkintoja.
– Erityisesti jos on vähänkään subjektiivinen tutkimusala, jossa ei ole selvästi mitattavaa arvoa jostakin laitteesta, liika taustatieto tapauksesta voi vaikuttaa siihen, miten tuloksia tulkitaan. Siksi on tärkeää, että tehdään tutkittavana olevasta kohteesta analyysit ja johtopäätökset ensin, ja vasta sitten peilataan taustatietoon.
Taustat vaihtelevat
Rikosteknisessä laboratoriossa työskentelee noin 150 henkilöä. Siviiliviroissa on monen alan ammattilaisia, kuten rikosinsinöörejä, biologeja, kemistejä ja tietotekniikan ammattilaisia.
Näytteiden tutkimusmenetelmät vaativat niin erikoistunutta osaamista, että kaikki työntekijät koulutetaan työn ohessa. Rantala aloitti työssään kolme vuotta sitten, ja koulutus päättyi viime kesänä.
Laboratorioon tulee aika ajoin uutta tekniikkaa. Uusin järjestelmä on Tunto-sormenjälkijärjestelmä, joka nopeuttaa sormenjälkien vertailua ja parantaa mahdollisuuksia taltioida sormenjälkiä sähköisesti optisilla skannereilla.
Uusi tekniikka johtaa joskus vanhojen avoinna olevien rikostutkintojen uudelleen aloittamiseen. Murha ei vanhene koskaan, ja jos parantuneilla menetelmillä on mahdollista saada lisää näyttöä, tehdään lisää analyysejä. Jos tarvittavia analyysimenetelmiä ei ole omissa tiloissa, tutkimuskoordinaattori etsii sopivan alihankkijan.
Tutkimuspyynnöt tulevat pääasiassa poliisin teknisiltä rikospaikkatutkijoilta, jotka haravoivat rikospaikkoja ja keräävät näytteitä talteen.
– Jokaisella näytetyypillä on oma merkityksensä, eikä koskaan voi tietää, mikä vahvistaa tai heikentää rikostutkinnan tutkintalinjan näyttöä.
Tv-sarjat rentouttavat
Rantala pitää uusien asioiden opiskelusta. Ennen nykyistä työtään hän johti kliinisen mikrobiologian laboratoriota Helsingin yliopistolla ja tutki bakteerien antibioottiresistenssiä. Aiemmin hän on suorittanut epidemiologian diplomin ja eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon. Hän on myös lukenut avoimessa yliopistossa psykologiaa.
Vapaa-aikanaan Rantala pitää muun muassa dekkareiden lukemisesta ja rikossarjojen katselusta.
Suosikkeja ovat muun muassa Niko Rantsin ja Harri Nykäsen kirjat sekä Midsomerin murhat ja Jäljet päättyvät Berliiniin -tv-sarjat. Sarjat eivät anna realistista kuvaa näytteiden tutkinnasta.
– Usein on yksi tai kaksi heppua, jotka tekevät kaiken ruumiinavauksesta dna-näytteiden analyyseihin, ja heillä on vempeleet, joista saadaan heti kaikki vastaukset.
Oikea työ on paljon raadollisempaa.
– Katson niitä siksi, että ne ovat fiktiota. Tykkään rentoutua dekkarien parissa.