Lahdessa energia- ja ympäristötekniikan opintojaan viimeistelevä Ville Bröijer innostui taivaankappaleiden havainnoinnista ja kuvaamisesta lukiossa. Kiinnostus oli herännyt jo ala-asteikäisenä.

– Vitosluokalla isä vei Lahden tähtitorniin ja näin kaukoputkella omin silmin Saturnuksen. Se oli sen verran siistiä, että siitä se alun perin lähti, Bröijer sanoo. Nykyisin Bröijer käyttää sekä omaa laitteistoaan että Lahden tähtitornin kaukoputkia. Hän on myös Lahden Ursan hallituksen jäsen.

Tähtitieteessä perinteisiä havainnointikohteita ovat planeettojen ja Maan Kuun lisäksi muun muassa tähtijoukot, erilaiset tähtisumut sekä galaksit.

Aurinkokuntamme ulkopuolisia kohteita kutsutaan syvän taivaan kohteiksi. Myös näiden havainnointi ja taltiointi onnistuu kotilaitteistolla.

– Erityisen ylpeä olen omalla laitteistollani kuvaamistani Kassiopeian tähdistössä sijaitsevista sielusumusta ja sydänsumusta. Nämä ovat ihmissilmällä näkymättömiä kohteita, mutta kuvattavissa pienellä vaivalla aloittelijallekin, Bröijer kertoo.

Dataa kerätään suuri määrä

Kun kuvataan syvää taivasta, Bröijer puhuu datan keräämisestä. Kuvia otetaan pitkällä valotusajalla, ja käsittelyvaiheessa data yhdistetään. Tällöin valmis kuva voi sisältää useita tunteja dataa.

– Iso kasa kuvamateriaalia ja kalibrointiruudut. Ne yhdistetään sovelluksessa, jossa pinotaan kaikki yhteen ja sovellus suorittaa kalibroinnin. Sen jälkeen siirrytään kuvankäsittelyohjelmaan ja tehdään varsinainen kuva loppuun, Bröijer selostaa.

Hänen oma laitteistonsa pitää sisällään jalustan, järjestelmäkameran, kaukolaukaisimen sekä seurantalaitteen, josta on merkittävä hyöty.

– Seurantalaite pyörii noin 15 astetta tunnissa, jolloin laite mahdollistaa pitkät valotusajat. Lisäksi oleellisena kotikalustoon kuuluu myös linssin lämpöpanta huurtumisen estämiseksi.

Taika tapahtuu tietokoneella

Jos etsii netistä kuvia vaikkapa tähtisumuista, ne eivät välttämättä näytä samanlaisilta. Kuvankäsittelyssä voikin käyttää omaa taiteellista silmää.

– Monet kuvaavat mustavalkokameroilla vain tiettyjä osia näkyvän valon spektristä. Dataa käsiteltäessä eri alkuaineet tähtisumuissa saa eroteltua väreillä. Myös NASA tekee näin teleskoopeillaan. Fysiikka taustalla on kaikille sama.

Valoisa kesäaika on Suomessa tilaisuus kehittää omia kuvankäsittelytaitojaan. Havainnoitavaa riittää esimerkiksi auringonpilkuissa. Pimeän tullen Bröijer suuntaa yöaikaan pois kaupungin valosaasteen luota ja pystyttää kameransa kohti uutta kohdetta taivaalla.