Forcitin sadan hehtaarin tehdasalue sijaitsee meren äärellä muutama kilometri ennen Hangon keskustaa. Parkkipaikalle ajaessa vierailijan huomio kiinnittyy ensimmäisenä tehtaan 1930-luvulla rakennettuun päärakennukseen, jonka torni on aiemmin toiminut vesitornina.

Portilta minut noutaa yhtiön toimitusjohtaja Joakim Westerlund. Mies on yhtä aurinkoinen kuin Hangon toukoinen sää. Ja mikä on ollessa: Forcitilla menee hyvin.

Vihreä siirtymä vaatii valtavasti mineraaleja. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puolestaan lisää yritysten sotilasräjähteiden kysyntää.

– Siirtyminen vihreään energiaan tarjoaa pohjoismaiselle kaivosteollisuudelle suuria mahdollisuuksia. Materiaalien kysynnän kasvaessa vaatimukset kaivostoimintaan kohtaan ovat nousseet. Vastuullisuus korostuu, tuotteen valmistusmaalla on kuluttajalla väliä, Westerlund sanoo.

Kaupungistuminen edellyttää taitoa

Forcit on merkittävä louhinta-alan toimija ja räjähdevalmistaja Suomessa ja Skandinaviassa. Kaivosteollisuuden lisäksi kaupungistuminen ja siihen liittyvän infran rakentaminen vaatii paitsi räjähteitä myös osaamista.

– Kaupunkirakentamiseen liittyvä konsultointi ja koulutus on meille iso liiketoiminta- alue, joka työllistää noin 130 henkeä. Siihen liittyy panostajien kouluttamista, melun, pölyn ja tärinän mittaamista ja niin edelleen. Uutena aluevaltauksena on tullut ympäristövaikutusten arviointi, Westerlund kertoo.

Digitalisaatio on kovaa valuuttaa myös louhintatyössä. Panostusten optimointi, porareikien mittaaminen, datan käsittely työmailla ja hiilijalanjäljen analysointi vaativat uusinta tietoa ja tekniikkaa. Sitä on hankittu myös yritysostojen ja yhteistyökumppanien kautta.

Vuonna 2021 Forcit osti portugalilaisen ohjelmistoyritys O-Pitblastin. Tämän vuoden tammikuussa Forcit ja Enaex perustivat yhteistyöyrityksen.

– Tavoite on vastata alati kasvavaan kysyntään, joka kohdistuu kaivos- ja louhintatyön ohjelmistoille ja tuotteille, jotka edistävät alan kestävyyttä ja vastuullisuuta. Olemme olleet pitkään mukana alan ympäristötyössä. Siinä haluamme olla kärjessä, Westerlund sanoo.

Karu herätys todellisuuteen

Kansainvälisen tilanteen kiristyminen on lisännyt Forcitin valmistamien puolustusräjähteiden kysyntää Krimin valtauksesta lähtien. Yrityksen panostukset epäherkkien puolustusräjähteiden tuotekehitykseen ovat samalla kasvaneet.

Westerlundin mukaan kysyntä luo tarjontaa. Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteetti oli pitkään rakennettu rauhan ajan tarpeisiin. Venäjän aggressiivisuus on kääntänyt tuotannon monin paikoin järkyttävään kasvuun.

– Tällä hetkellä ei Euroopassa ei taida olla maata, jossa puolustusmäärärahoja ei olisi lisätty. Paino on materiaalipuolella, mikä näkyy myös meillä.

Westerlundin mukaan Forcitilla on puolustusmateriaalien tuotannossa pitkä kokemus ja paljon osaamista valmistuksen lisäksi varastoinnista, kuljetuksesta ja raivauksesta. Hän uskoo, että Suomen Nato-jäsenyys ei ainakaan heikennä yrityksen asemaa Euroopan puolustusvälineteollisuudessa.

Pieni siivu historiaa

Räjähdysaineiden valmistus on tarkkaan valvottua. Kierros tehdasalueella on lyhyt. Vaikka alueella on rakennuksia sata, niistä osuu silmään vain muutama.

Kuljemme kohti meren rantaa kauan sitten rakennettujen maavallien välistä. Ylitämme vuosina 1901–1937 käytössä olleen kapearaiteisen radan, jolla raaka-aineet ja valmiit tuotteet kulkivat tehdasalueella ja sieltä edelleen VR:n Hangon radan varteen.

Yrityksen pitkä historia on kierroksella läsnä, mutta katse on tulevaisuudessa. Liikevaihto on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, mutta toimitusjohtaja ei paukuta henkseleitään.

– Se kertoo, että olemme tehneet asioita enemmän oikein kuin väärin. Mutta tyytyväinen ei saa olla koskaan. Ympäristöä on seurattava lähes vainoharhaisesti ja tehtävä asioita aina vaan paremmin, Westerlund sanoo.

Saan lounasseuraksi yrityksen henkilöstöjohtaja Stefan Långströmin. Ruokala on tehtaan oma ja auki myös aamuisin. Kerron sen olevan nykyään aika harvinaista.

– On meillä edelleen oma sairauskassa ja jopa huoltokonttorikin, hän kertoo.

Historiasta pidetään kiinni siis myös henkilöstöhallinnossa.

Yritys tuttu jo ennestään

Päärakennuksen perällä on Jarkko Mäen työhuone. Mäen työura Forcitilla on noin vuoden mittainen. Hän haki auki ollutta projektipäällikön paikkaa; ei tullut valituksi, mutta seuloutui hakuprosessissa sopivaksi tehtaan kunnossapitopäälliköksi eläköityvän henkilön tilalle.

Genecorilta Forcitille siirtynyt Mäki sanoo viihtyneensä uudessa paikassa ”pirun hyvin”. Koveharin terästehtaan kupeessa varttuneen miehen mukaan kaikki hankolaiset tuntevat yrityksen ja sen maineen.

– Firma on tuttu, täällä on työurat pitkiä ja töissä taitaa olla jo työntekijöitä neljännessä polvessa. Pohjoismaiset arvot ja tapa tehdä töitä istuvat meikäläiselle paremmin kuin maailmalla nähty jäykkyys ja turha byrokratia, hän kuvaa työn tekemisen kulttuuria Forcitilla.