Teollisuus edellyttää tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista

Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä investointeja yli 85 miljardin euron arvosta. Teollisuuden hankkeiden ja työpaikkojen realisoituminen edellyttää, että alkavan hallituskauden aikana saadaan liikkeelle massiivinen lisäys puhtaan sähkön tuotantoon. Avainasemassa on päästötön sähköntuotanto, kuten maa- ja merituulivoima sekä aurinkoenergia, vetoavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Miljardi-investoinnit ovat suurelta osin vielä alkumetreillään ja myös viranomaisluvitus on usein kesken.

Järjestöjen mielestä vähäpäästöisellä teollisuudella pitää olla käytössä ennennäkemättömän paljon puhdasta sähköä. Sähkön kysyntä voi Suomessa moninkertaistua vuoteen 2050 mennessä, varsinkin jos maa onnistuu nousemaan Euroopan johtavien vetymaiden joukkoon.

Avainasemassa on ydinvoiman ohella aurinkovoima sekä maa- ja merituulivoima. Aurinkovoima tasapainottaa hyvin maatuulivoiman tuotantoa. Valtavassa mittakaavassa suunniteltavat merituulivoimahankkeet puolestaan tuottavat sähköä maatuulivoimaa tasaisemmin.

Uusien autojen tilauksia kertyy nihkeästi

Toukokuussa rekisteröitiin 9 435 uutta henkilöautoa, mikä on 18,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden aikana on rekisteröity yhteensä4,4 prosenttia viime vuotta enemmän. Alkuvuoden lukema on jäänyt pitkän aikavälin keskiarvosta 18 prosenttia.

Toukokuun valoisat lukemat ovat peräisin viime vuonna ennätykselliseksi kasvaneen tilauskannan purkautumisesta. Pitkään jatkunut komponenttipula alkaa helpottaa. Samalla uusien autojen tilauksia on tehty koko alkuvuoden heikosti, sillä kasvanut korkotaso ja inflaatio heikentävät kotitalouksien ja yritysten mahdollisuuksia autohankintoihin.

Käytettyjen henkilöautojen kauppaa on alkuvuoden aikana tehty viime vuotta vilkkaammin.

Autokannan uusiutuminen on viime vuosien aikana hidastunut uusien autojen kysynnän romahdettua. Myös sähköautojen kysyntä on vähentynyt merkittävästi, vaikka rekisteröinneissä sähköautojen osuus edelleen korkealla viime ja edellisvuonna tilattujen sähköautojen päätyessä nyt rekisteriin.

Autokannassa on kesäkuussa yhteensä noin 175 000 ladattavaa autoa, joista täyssähköautoja on noin 60 000. Ladattavien autojen osuus henkilöautokannasta on hieman yli kuusi prosenttia.

KUVA: Shutterstock

Potkurikonsepti jäljittelee valaan pyrstöä

ABB on esitellyt laivoihin tarkoitetun potkurimallin, joka jäljittelee valaan pyrstön liikkeitä. Konseptin ensimmäinen prototyyppi valmistuu vuonna 2025.

Dynafin-propulsiokonseptissa sähkömoottori pyörittää suurta pyörää, jonka kierrosnopeus on 30–80 kierrosta minuutissa. Pyörään on kiinnitetty pystysuuntaisia lapoja, jotka muistuttavat hieman valaan eviä. Niistä jokaisella on erillinen sähkömoottorinsa, ja niitä säädellään yksilöllisesti laitteen ohjausjärjestelmän avulla. Pyörän ja lapojen yhteisliike tekevät ohjauksesta tarkan ja hyötysuhteesta korkean.

OSK-Shiptech-yhtiön tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Dynafinin toimintaa eri propulsiojärjestelmillä varustetussa aluksessa. Tutkimus osoitti, että ABB:n ratkaisu säästi propulsioenergiaa jopa 22 prosenttia verrattuna perinteiseen järjestelmään. Tämä voi auttaa vähentämään polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Konsepti on yhteensopiva nollapäästöisten akku- ja polttokennoteknologioiden kanssa.

Alkuvaiheessa konseptin yksikön teho on 1–4 mega- wattia. Parhaiten konsepti soveltuu keskikokoisille ja pienille aluksille, kuten matkustaja- ja autolautoille, tuulipuistoissa toimiville offshore-tukialuksille, risteilijöille sekä jahdeille.

KUVA: ABB

Työyksinäisyys painaa monen suomalaisen harteita

Suomalaistutkimuksessa peräti 30 prosenttia työntekijöistä koki yksinäisyyttä työssään. Se nakertaa terveyttä ja heikentää työssä suoriutumista. Työyksinäisyyttä helpottavat ainakin avoimuus sekä kasvokkaiset kohtaamiset.

Tutkimuksen vastaajista noin 10 prosenttia koki vahvaa ja 20 prosenttia lievää työyksinäisyyttä.

– Se on ehdottomasti liikaa. Yksinäisyydellä on suuri vaikutus työhyvinvointiin, sanoo Vaasan yliopiston liiketalouden professori Liisa Mäkelä.

Työssään yksinäisyyttä kokeva ei pääse mukaan yhteisöön toivomallaan tavalla, hän jää ryhmän ulkopuolelle tai hänellä ei ole luottamuksellisia suhteita työkavereihinsa. Työyksinäisyyttä koetaan sekä työpaikoilla että etä- ja hybridityössä.

Mäkelän vetämään tutkimushankkeeseen osallistui yli tuhat teknologiateollisuuden asiantuntijaa, jotka tekivät pääosin etätyötä.

Yksinäisyyttä työssä kokeneet muun muassa suoriutuivat työstään heikommin ja auttoivat kollegoitaan harvemmin. He myös kärsivät enemmän työuupumuksesta ja kokivat vähemmän työn imua. Lisäksi yksinäisyyteen voi liittyä jopa häpeää ja leimautumisen pelkoa.

■ Lue lisää: tsr.fi

Euroopan parlamentilta vihreää valoa yritysvastuudirektiiville

Euroopan parlamentti on hyväksynyt oman kantansa komission yritysvastuudirektiiviesitykseen.

– Hyväksytty kanta puuttuu komission alkuperäisen esityksen heikkouksiin ja palauttaa kunnianhimoa yritysvastuudirektiiviin, iloitsee Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Parlamentti haluaa muun muassa laajentaa direktiivin soveltamisalaa koskemaan suuria yrityksiä toimialasta riippumatta. Lisäksi parlamentin kanta pyrkii vahvistamaan direktiivin myönteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia selkeyttämällä yrityksiltä edellytettäviä toimia ja parantamalla usein eri tavoin yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhrien asemaa ja oikeuksia.

Finnwatchin mukaan kaikista parannuksista huolimatta parlamentin kanta on poliittinen kompromissi, joka jättää myös toivomisen varaa. Parlamentti jätti esimerkiksi käyttämättä mahdollisuuden säätää todistustaakan reilusta jakautumisesta eikä kuunnellut kaikkia oman ympäristövaliokuntansa suosituksia.

Yritysvastuudirektiivissä on kyse yrityksille säädettävästä velvoitteesta välttää ja vähentää haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia niiden omassa toiminnassa ja arvoketjuissa. Lisäksi siihen sisältyy ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia velvoitteita sekä velvollisuus korjata ja korvata aiheutuneet vahingot uhreille.

Teemavuosi korostaa työikäisten osaamisen merkitystä

Euroopan osaamisen teemavuoden tavoitteena on kannustaa työikäisiä tunnistamaan ja kehittämään osaamistaan sekä auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja osaavan työvoiman rekrytoimiseen

– Teemavuosi tulee oikeaan aikaan, kun niin Suomessa kuin koko Euroopassakin on valtava pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen päivittäminen, työpaikan ja alan vaihdokset ja siirtymät ovat osa jokaisen työ- uraa, sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Muutoksissa tarvitaan tueksi usein uraohjausta, josta on apua myös oman osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työuran varrella, Felt jatkaa.

Suomessa teemavuoden painotuksia ovat työikäisten osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen, jatkuva oppiminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Elin- ikäinen ohjaus, maahanmuutto ja tutkimustieto tarjoavat tärkeää tukea teemavuoden toteuttamiseen.

– Kansalliset painotukset ovat tärkeitä yksilöiden ja työelämän osaamistarpeiden vastaamisessa, mutta myös koulutuksen kehittämisen näkökulmasta, kertoo ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Teemavuotta vietetään tämän vuoden toukokuusta ensi vuoden toukokuuhun.

Linnanmäen huvipäivä aloitti tämän vuotisen Insinööriliiton kesätapahtumien sarjan. Kesäkaravaani jatkuu elokuuhun saakka.

KUVA: Ani Pekkanen