Hämeenkyrön Tampereentiellä on meneillään tietyömaa. Voisi kuvitella, että Pertti Niemellä olisi sen kanssa näppinsä pelissä. Mutta eipä ole. Hän on ollut pian vuoden eläkkeellä tienrakennusyhtiö Destian turvallisuuspäällikön tehtävästä, ja nyt hänellä on aikaa katsella tiealaa ja työelämää rauhassa järvenrantamökkinsä terassilta.

Infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito on vuosikymmenten aikana siirtynyt julkiselta toimijalta yksityiselle sektorille.

Vuosituhannen vaihteessa tiepiirit muuttuivat budjettilaitoksista liikelaitokseksi. Ely-keskukset ottivat tiehankkeiden hallinnolliset tehtävät vuonna 2007, ja tienrakennuspuoli yksityistettiin Destiaksi, jonka palvelukseen Niemi siirtyi.

– Minusta ei olisi koskaan ollut puhtaaksi paperinpyörittäjäksi. Urakointipuolella on tekemisen meininki.

Valtion toiminnan yksityistämisellä on paha kaiku, mutta tien rakentamisessa se oli Niemen mielestä oikea tie. Toiminta on tehostunut: ennen tielaitoksessa oli noin 13 000 työntekijää, nykyään Destiassa noin 1 600 ja tiehallinnossa muutama sata.

– Luottotehtävässäni pääsin aina uudistushommiin. Muutoksia tuli, ja väkeä vähennettiin välillä rajullakin kädellä, mutta enimmäkseen se tehtiin hyvin.

Paikallinen sopiminen yleistyy

Niemi valmistui Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta rakennusmestariksi vuonna 1980 ja teki alku-uransa Pirkkalan kunnassa tienrakennuspuolella. Vuonna 1992 hän valmistui Hämeenlinnan teknillisestä oppilaitoksesta rakennusinsinööriksi ja siirtyi Hämeen tiepiiriin töihin.

Luottamushenkilön ura alkoi jo rakennusinsinöörinä.

Tiepiiriin siirtyessään Niemi ryhtyi akavalaisten pääluottamusmieheksi ja liittyi Insinööriliittoon.

Niemi toimi pitkään YTN:ssä EPA-sopimusalan taustaryhmän puheenjohtajana ja oli siten mukana alan työehtosopimusten syntymisessä. Hän suhtautuu silti ymmärtäväisesti paineeseen uudistaa työehtosopimusjärjestelmää ja lisätä paikallista sopimista.

– Maailmaa muuttuu. Yleissitovien työehtosopimusten aika oli hienoa, mutta nykyään on erilaista kuin silloin, hän pohtii.

– Vaikka paikallinen sopiminen on joillekin punainen vaate, minusta se on ainoa mahdollisuus mennä eteenpäin. Toki sopimiselle on hyvä saada raamit.

Työoloista pitää keskustella

Lakkoihin Niemi ei ole koskaan osallistunut. Hän myöntää, että lakkoilemattoman henkilöstöryhmän maine ei luo työnantajapuolelle kovin isoja paineita neuvotteluihin. Tosin ylemmillä toimihenkilöillä asiat ovat yleensä aika hyvin.

– Yleissitovat työehtosopimukset ovat tärkeitä varsinkin niiden henkilöstöryhmien kannalta, joilla on vähän huonommat olot.

Niemestä näyttää siltä, että tulevilla kierroksilla palkankorotusprosentit ovat kaikilla henkilöstöryhmillä kuta kuinkin samat. Niemen mielestä ylempien toimihenkilöiden pitäisi keskittyä tärkeämpiin asioihin, kuten työoloihin, sosiaalipuoleen ja jaksamiseen.

– Pitää ymmärtää kokonaisuutta ja miettiä Suomen etua. Kaikki, mitä työnantaja ehdottaa, ei ole takapuolesta.

Puhelin lauloi matkalla

Turvallisuuspäällikön työ vaati ajamista työmaille ja oppilaitoksille koko Suomen pituudelta. Hän laskee antaneensa tieturvakoulutuksen noin 3 200 insinööriopiskelijalle. Niemen työjuhtana on melkein koko uran ajan ollut uudenkarhea Mersu.

– Kun työhön kuuluu paljon ajoa, ei ole varaa siihen, että auto hajoaa keskelle tietä.

Ajoa on kertynyt noin 60 000 kilometriä vuodessa. Matka-aikaa Destian työehtosopimus ei korvaa, ja iltaisin on tuntikausia körötelty takaisin kotiin Pirkkalaan.

– En ole kinannut työnantajan kanssa kertaakaan siitä, milloin ajan työajalla ja milloin vapaa-ajalla. Talo on katsonut, että kun teen työni, kaikki on ok, Niemi sanoo.

– Puhelin on luottamushenkilön työkaluna ykkösjuttu.

Ajoista 80 prosenttia on mennyt puheluihin.

Tiestö rapautuu nopeasti

Työ on tehostunut viime vuosikymmeninä tietokoneiden ansiosta. Toisaalta Ukrainan sodan aiheuttama öljyn hinnan nousu rapistuttaa olemassa olevaa tieverkkoa.

– Mitä on tapahtunut valtion tiestölle? No se on menettänyt arvonsa, Niemi summaa.

Mökillä ei onneksi tarvitse paljon ajella. Täällä on seurana vaimo. Perheeseen kuuluu kolme omaa lasta ja kaksi kasvattitytärtä. Lapsenlapsia on seitsemän. Nuorin kasvattityttö asuu vielä kotona Pirkkalassa.

Mökki on mitoitettu niin, että kaikki perheenjäsenet lastenlapsineen mahtuvat yöpymään samaan aikaan. Majoituksesta nauttivat välillä muutkin.

– Vanhat taustaryhmän kaverit ovat tulossa vielä elokuussa käymään.