Talvella hurjiin hintoihin kallistunut sähkö on saanut monen omakotitaloasujan miettimään, onko mitään tehtävissä.

– Kansalaiskyselyjen painopiste on selvästi muuttunut. Nyt haetaan nimenomaan tietoa siitä, miten sähkönkulutusta voisi leikata, sanoo Anssi Kokkonen, Energiaviraston rahoittaman alueellisen energianeuvonnan yhdyshenkilö Pohjois-Karjalassa.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry:n mukaan Suomessa noin puolessa miljoonassa omakotitalossa käytetään tulisijaa lähes päivittäin marras–maaliskuun aikana täydentävänä lämmitysmuotona.

Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat eivät käyttäisi puuta, sähkönkäyttö lisääntyisi talvikuukausien aikana yhdeksän prosenttia. Määrää yhdistys vertaa yhden ydinreaktorin tuotantoon.

– Polttopuu on parasta lähienergiaa, jolla leikataan sähkön tarvetta lämmityksessä. Puun mahdollisimman tehokas poltto on kaikkien etu, Kokkonen sanoo.

Päästöt kuriin uudella tekniikalla

Sähkön ja kaasun kiristyneet hinnat näkyvät myös takkamyyjien tiskeillä. Juuassa päämajaansa pitävä Tulikivi kertoo, kuinka tulisijojen kysyntä kiihtyi kevättalven aikana erityisesti Keski-Euroopassa. Siellä huoli lämmityskaasun saatavuudesta on käsinkosketeltava.

– Tulisijat ovat vaihtoehtoinen ja kotien huoltovarmuutta parantava investointi, sanoo Tulikiven myyntijohtaja Markku Prättälä.

Energian hinnan lisäksi takkavalmistajia ovat viime aikoina pitäneet kiireisinä puun pienpolton hiukkaspäästöt. Mallistoja on päivitetty vastaamaan uusiin puun pienpolton päästörajoihin, jotka tiukentuivat EU:n alueella vuoden alussa.

Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen mukaan vanha tulisija voi tuottaa puolet enemmän päästöjä kuin nykyaikainen ja polttotekniikaltaan kehittynyt tulisija.

– Takan lämmittäjälle puhdas palaminen konkretisoituu parhaiten kirkkaana säilyvänä takkaluukun lasina, Prättälä sanoo.

Takkakanta uusiutuu, mutta hitaasti

Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry:n mukaan Suomessa on noin 3,5 miljoonaa nuohottavaa tulisijaa. Takkoja ja leivinuuneja on näistä reilut kaksi miljoonaa.

– Suomalaiset takat ovat keskimäärin 20 vuoden ikäisiä. Uusia tulisijoja tehdään vuosittain noin 20 000. Tästä vanhojen takkojen saneerauksia uusiin on noin 9 000, Prättälä kuvaa takkakannan verkkaista uusiutumista.

Tulikivi esitteli uusimman päästörajat alittavan mallistonsa vuodenvaihteessa ja uskoo aiempaa tehokkaampien ja vähäpäästöisempien tulisijojen puhuttelevan ainakin osaa kansasta.

Takkojen uusimistahdin kiihdyttämiseksi yhtiö on alkanut tarjota vanhan takan purkutyötä täkynä kaupan päälle.

Tärkeitä kysymyksiä takkamarkkinoilla on, miten kuluttajat luottavat omaan talouteensa ja miten energian sekä raaka-aineiden hinnat kehittyvät.

– Korona-aika on lisännyt kuluttajien kiinnostusta kodin remontoimiseen. Geopolitiikka on toisaalta tuonut uusia huolia. Kiinteistöistä on pidettävä huoli jatkossakin, ja olen kohtuullisen myönteisellä mielellä siitä, että tulisijojen kysyntä säilyy plussan puolella, Prättälä sanoo.

Uusia uunimestareita tulossa

Ilmavesilämpöpumppujen, aurinkosähkön, tuulienergian ja muiden uusien energiaratkaisujen aallokoissa Prättälä luottaa myös perinteisten tulisijojen asemaan.

– Tulisijan asemaa pientalossa voi ryhtyä miettimään uudestaan, jos joku keksii, miten lämmittää taloa ilman sähköä. Tulisija on pientalon vakuutus ja takaa sen, että rakenteet pysyvät kunnossa silloinkin, kun sähköä ei ole.

Myyntijohtajan mielestä omakotitalon ostaminen tai rakentaminen on todennäköisesti ihmisen elämän suurin investointi.

– Jos ei siitä halua pitää hyvää huolta, niin mistä sitten?

Tulevaisuudenuskosta kertoo sekin, että toukokuussa yhtiö käynnisti uuden koulutuskonseptin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Koulutuksella halutaan varmistaa osaajien saatavuus tulevinakin vuosikymmeninä.

– Meillä on useita pitkäaikaisia uunimestareita, jotka siirtyvät lähivuosina eläkkeelle. Koska valmista uunimestareiden koulutusohjelmaa tulisijojen ja hormien asennukseen ei ollut, loimme sellaisen itse.