Robotit Riksussa
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Annika Rauhala
Riihimäen Robottikampus on poikkeuksellinen koulutuksellinen erityiskokonaisuus, jossa yhtä teknologian alaa opetetaan koko koulupolun läpi päiväkodista korkeakouluun.
Vuonna 2014 robotiikka saapui Riihimäen peruskouluihin, jolloin oli niissä opettajia noin 230 opettajaa.
– Parin kuukauden ajaksi tarjosimme kaikille käyttöön uutta oppimisympäristöä, siihen liittyvää koulutusta ja tarvittavaa määrää kerhotunteja, Riihimäen kaupungin kehittämisjohtaja Esa Santakallio muistelee.
Kaksi opettajaa tarttui tilaisuuteen. Toinen heistä oli luokanopettaja Reetta Viitanen. Myöhemmin toimintaan on lähtenyt lisää opettajia, ja kaupunki on tarjonnut paljon täydennyskoulutusta.
– Alusta alkaen oli itsestään selvää, että työskentely robotiikan parissa pitää olla ongelmaratkaisupohjaista. Nuoret asettavat itselleen tavoitteita ja ryhtyvät niitä ratkaisemaan. Opettajat kulkevat vierellä, nykyisin robotiikan opetuksen erityisasiantuntijana työskentelevä Viitanen kertoo.
– Kukaan ei kykene yksin, vaan mukaan tarvitaan monenlaisia osaajia. Projektilähtöinen työskentelytapa on edelleen mukana.
Robotiikka mukana strategiassa
Riihimäen kaupungin strategiassa yhtenä kärkenä on ollut robotiikka vuodesta 2017. Kaupunki on edennyt järjestelmällisesti niin, että aineen koulutus alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu korkea-asteelle. Robotiikan opetus kattaa jo nyt kaikki kouluasteet; varhaiskasvatuksessa toiminta on vasta käynnistetty laajemmin.
Riihimäki erottuu muista kunnista siinä, että kunta tarjoaa robotiikan sisältöjä jokaiselle peruskoululaiselle ja lisäksi päiväkodeista lähtien aina ammattikorkeakouluun asti, unohtamatta toisen asteen koulutustakaan.
– Annamme jokaiselle lapselle ja nuorelle robotiikan yleissivistystä, jotta heillä on mahdollisuus ymmärtää teknologian tarjoamia mahdollisuuksista, Viitanen sanoo.
Robotiikan kanssa selviäminen on yhä enenevissä määrin kansalaistaito, jota jokainen tarvitsee pystyäkseen osallistumaan tulevaisuuden yhteiskuntaan.
– Toisaalta robotiikka voi liittyä myös tulevaan uraan, oli ala sitten mikä tahansa.
Viitasen mukaan kaikkien pitää ymmärtää, mitä teknologiasta voi ammentaa, vaikka ei aiokaan isona insinööriksi.
sisältyy kaikkeen opiskeltavaan
Nykyisin Riihimäellä käsityöoppiaine jakautuu kolmeen eli robotiikkaan sekä tekstiili- ja tekniseen työhön. Robotiikka ei ole mikään lisäoppiaine, vaan siellä opiskellaan samoja aineita kuin muuallakin.
– Se voi olla mukana esimerkiksi uskonnon opetuksessa, jossa pohditaan eettisiä valintoja, Viitanen kertoo.
Toisella asteella sovelletaan jo vahvasti muissa oppiaineissa opittua, kuten englantia, fysiikkaa ja matematiikkaa. Omaa osaamista esitellään jo laajasti.
– Motivaatio oppia uutta koulun perusoppiaineissa kasvaa, kun niille on sovelluspohjaa.
Nuoret näkevät esimerkiksi matematiikan ja robotiikan mahdollisuudet muuallakin kuin teollisuus- tai insinööritöissä.
Harjoitusta taitojensa esittelyyn
Robotiikkakerhoihin osallistuvat esiintyvät paljon esimerkiksi messuilla, joten heidän vuorovaikutus- ja viestintätaitonsa kehittyvät.
Tänä keväänä Yhdysvalloissa järjestetyissä maailmanmestaruuskisoissa 8.-luokkalaiset riihimäkeläisnuoret sijoittuivat hyvin.
– Nuoret suunnittelivat, rakensivat ja ohjelmoivat robottinsa itse. Kilpailusääntöjen mukaan opettajat eivät saa puuttua siihen, robotiikkakerhon vetäjä ja opettaja Eero Kortelahti kertoo.
Kerhotoiminta ja kilpaileminen motivoivat osaa koululaisista robotiikan pariin. Joka vuonna tulee maailman mestaruuskisoihin uudenlainen peli, jotta robotin suunnittelu voidaan aloittaa aina uudestaan.
– Kilpaileminen on vapaa-ajan toimintaa, jota on monessa muussakin suomalaisessa kunnassa, Viitanen toteaa.
Riihimäellä robotiikan yleissivistystä saavat kaikki oppilaat.