Mastomaalla Kalajoella rakennettiin maanantaina 26. heinäkuuta uuden Mutkalammin tuulivoimalan perustuksia. Luonto oli rutikuiva, sateista oli aikaa. Lämpötila lähenteli 30 astetta. Sitten lähistöllä syttyi kipinä, ja maasto roihahti.

Alueella metsätöitä tehneen kaivurin kuljettaja yritti sammuttaa tulipaloa kauhalla, mutta tuli vain levisi. Hän kääntyi pakoon.

Jokilaaksojen pelastuslaitos hyökkäsi tulta päin. Paikalle ampaisi kokonainen joukkue eli päivystävä palomestari, kolme sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa miehistöineen. Hälytysvaste nostettiin nopeasti korkeampaan komppaniavasteeseen.

Kuusi pelastusyksikköä tukiyksikköineen ajoi lähelle palopaikkaa, joka sijaitsi teiden ulottumattomissa ojitetulla turvemaalla. Maa oli pehmeää, ja lähelle oli vaikea kuljettaa sammutuskalustoa. Sammutustyöt kestivät yötä myöten.

– Olin silloin virkatyössä, ja ryhdyin tiistaiaamuna tuuraamaan päivystävää päällikköä, jotta tämä pääsi nukkumaan, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty kertoo vuotta myöhemmin.

Tuli levisi latvoissa

Paloa jatkui kaksi päivää, eikä sitä saatu talttumaan. Lopulta tulipalo synnytti oman mikroilmastonsa, joka aiheutti tuulen ja ruokki tulta. Tulimyrsky levisi latvasta toiseen, ja paloalue moninkertaistui yhdessä tunnissa.

– Normaali tulipalo leviää tuulen suuntaan, mutta tämä levisi kolmeen ilmansuuntaan. Pahimmillaan se eteni 40 kilometrin tuntivauhtia.

Tulipalon piiri kasvoi melkein kymmeneen kilometriin. Jotta palo olisi saatu sammutettua, laskennallisesti paikalle olisi tarvittu 95 yksikköä. Pelastuslaitos pyysi pelastajia perumaan lomiaan ja hälytti apua muista maakunnista.

Tulipalolle raivattiin puolustuslinjoja. Puita kaadettiin tulen tieltä, ja maan pintakerrosta möyhittiin.

Pelastajia tuli koko maasta

Sammutustöihin ryhtyi samanaikaisesti parhaimmillaan 250 henkeä. Yhteensä sammutukseen osallistui 310 henkilöä Jokilaaksojen pelastuslaitokselta ja 1 100 koko maasta.

Sammutustehtävää varten perustettiin ensimmäistä kertaa historiassa yhtymä, joka tarkoittaa eri maakunnista tulevien palosotilaiden projektikohtaista johtoa. Yhtymä johti kahta komppaniaa, joista kumpikin koostui neljästä joukkueesta.

Räty nousi yhtymän kolmen henkilön johtoryhmään.

– Se oli oikeastaan rauhallisin työvaihe palon aikana. Yhtymän johdossa ei puututa palon sammuttamiseen vaan huolehditaan, että sammuttajilla on kentällä kaikki, mitä he tarvitsevat, ja yhteensovitetaan tilannekuvaa.

Kalusto upposi suohon

Metsään saatiin muilta alueilta kaksi uutta Mörköä. Ne ovat metsäkoneen pohjalle rakennettuja vesitykkejä. Hankalassa maastossa ne kuitenkin upposivat suohon.

Latvat sammutettiin ilmasta. Vettä kuljetettiin metsään viidellä helikopterilla, jotka saatiin Rajavartiolaitokselta, Puolustusvoimilta ja pelastuspalvelulta.

Puiden jälkeen sammutettiin maa. Palolaitos tukki metsätiedon perusteella alueella virtaavia valumaojia. Vaikka maa oli kuiva, pohjaveden korkeus nousi ja hillitsi paloa.

Palo sammui 9. elokuuta, tasan kaksi viikkoa syttymisestä. Muutama päivä aiemmin Rädyn kirjaimellinen työviikko päättyi.

– Olin työvuorossa ja varallaolossa ympäri vuorokauden toista viikkoa. Se tuntui erittäin raskaalta. Kun työsuojelupäällikkö soitti ja määräsi lopettamaan, en pannut hanttiin.

Paloalueen laajuus jäi 227 hehtaariin. Kysymyksessä oli Suomen historian toiseksi laajin tulipalo 50 vuoteen. Laajin sattui Muhoksella vuotta aikaisemmin, ja se oli laajuudeltaan 256 hehtaaria.

Sammuttaja tarvitsee bajamajan

Palo opetti palosotilaiden huollon tärkeyden. Sadat palosotilaat joutuivat alkuvaiheessa käymään tarpeillaan ympäri metsää. Vessapaperia pilkotti sieltä täältä, ennen kuin paikalle saatiin kuusi bajamajaa. Ruokahuolto ja majoitus aiheuttivat harvaan asutulle seudulle aluksi vaikeuksia.

Ensi kesästä alkaen jokainen palolaitos ilmoittaa muille käytössä olevat resurssit vastaaviin tehtäviin. Resursseja ei tule kuitenkaan lisää.

– Suurin osa sammuttajista on vapaaehtoisia. Kun on harvaan asuttu kunta ja eurot tiukassa, ei olla edes kysytty lisäresursseja, Räty kertoo.

Tulipaloa käsitellään vielä oikeudessa. Syyttäjä on nostanut syytteen yleisvaaran tuottamuksesta yhtä Mutkalammin tuulipuiston työmaalla työskennellyttä henkilöä vastaan. Haastehakemus on toimitettu Oulun käräjäoikeuteen alkuvuodesta ja käsitellään kesäkuun loppupuolella.