Ehdotukset työllisyyden parantamiseksi tervetulleita

Eduskuntaryhmissä pidetään Insinööriliiton esitystä uudesta työllistymisvapaasta mielenkiintoisena. Tavoite työttömyysjaksojen lyhentämiseen on oikea, mutta uudistuksen toimivuus ja hinta arveluttavat.

TEKSTI: Jari Rauhamäki ja KUVAT: Kimmo Brandt

Toukokuussa Insinööriliitto esitti mallinsa uudeksi työllistymisvapaaksi, jossa työllistymisasteen nostamista ja työttömyysjaksojen lyhentämistä tavoitellaan limittämällä työttömyysjakson alku ja uuden työn etsiminen palkallisen irtisanomisajan päälle.

Mallissa irtisanotulta loppuisi työvelvoite 14 vuorokauden jälkeen irtisanomispäivästä, hän ilmoittautuisi viranomaisille työttömäksi työhakijaksi ja hän pääsisi aktiivisten työvoimapalvelujen piiriin.

Liitto uskoo, että toteutuessaan uudistus vähentää työttömyyttä ja sen aiheuttamia kustannuksia merkittävästi.

Hyvä ajatus, mutta…

Insinööri-lehti pyysi kuuden suurimman eduskuntaryhmän johdolta lyhyitä kommentteja esityksestä. Vastauksia tuli viisi.

Eduskuntaryhmien mielestä on hyvä, että yhteiskunnassa esitetään erilaisia malleja ja keinoja työllisyyden parantamiseksi. Vastaajien mielestä Insinööriliiton mallissa on paljon hyvää, mutta etenkin sen hinta yrityksille arveluttaa.

– Muutos olisi iso varsinkin pidempien irtisanomisaikojen kohdalla ja hintalappu työnantajille tuntuva, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Hänen mielestään esityksen kokonaisvaikutuksia eri aloille ja erilaisille yrityksille on hankala arvioida.

– Työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työllistymisen dynaamisuuden vauhdittaminen ovat toki tavoiteltavia asioita.

Sopiiko sama malli kaikille?

Myös keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitävät uudistuksen kustannuksia yrityksille ongelmallisena.

– Keskusta on suhtautunut kriittisesti ehdotuksiin, jotka lisäävät merkittävästi työllistämisen kustannuksia tai nostavat työllistämiskynnystä. Ehdotusta on arvioitava myös näistä näkökulmista, sanoo keskustan Juha Pylväs.

– Ehdotuksessa on hyvä pohjavire, mutta sen ongelmana lienee sen kalleus työnantajille, etenkin jos työllistymisvapaa voi venyä koko irtisanomisajalle, perussuomalaisten Ville Tavio sanoo.

Hän muistuttaa myös alakohtaisista eroista: Se mikä sopii kohtalaisen hyvien työllisyysnäkymien insinööreille ei välttämättä käy kaikille muille ammattiryhmille.

– Tässä mielessä työllistymisvapaata voi olla toivottavaa pidentää työehtosopimusten kautta, Tavio jatkaa.

Sekä Tavio että Pylväs nostavat vastauksissaan esiin myös yritysten koon. Suuria yrityksiä pitkäkin palkallinen työllistämisvapaa ei välttämättä kirpaise, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille rasitus voi olla merkittävä.

– Työntekijän työpanoksen menettäminen, mutta palkanmaksuvelvoitteen jatkuminen jopa puolen vuoden ajan voi vaikeuttaa erityisesti pienten, mutta myös keskisuurten yritysten taloudellista tilannetta, Pylväs arvioi.

Irtisanomiskynnys on matala

SDP:n eduskustaryhmän varapuheenjohtajan Kim Bergin mielestä ehdotukset, joilla työllistymistä voidaan parantaa työntekijän ansiotasoa laskematta, ovat kannatettavia.

– Työllistämisvapaiden pidentäminen on hyvä ajatus, mutta sopiva pituus edellyttää harkintaa, hän sanoo ja muistuttaa työttömällä työntekijällä olevan myös velvollisuuksia esimerkiksi työn hakemisen ja työn vastaanottamisen suhteen.

– Ne alkavat työnhakijaksi ilmoittautuessa.

Berg kaipaa myös uusia keinoja pehmentää tuotannollistaloudellisten syiden takia irtisanottujen tilannetta.

– Kynnys irtisanoa tämän syyn perusteella on Suomessa matala, Berg toteaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo suhtautuu Insinööriliiton esitykseen myönteisesti. Hän uskoo uudistuksen lyhentävän työttömyysjaksoja etenkin niiden irtisanottujen osalta, joilla on hyvät edellytykset työllistyä uudelleen.

– Uudistuksen yksityiskohtia on luonnollista tarkentaa vielä kolmikantaisessa valmistelussa. Myös tietoisuutta nykymuotoisen työllistämisvapaan mahdollisuuksista on syytä lisätä.