– On kiva auttaa, etenkin kun näkee ihmisten kiitollisuuden avun saamisesta, Juha Särkkä sanoo.
– On kiva auttaa, etenkin kun näkee ihmisten kiitollisuuden avun saamisesta, Juha Särkkä sanoo.

Työura muiden auttajana

Juha Särkkä pitää yhteiskunnan ja joskus jopa yksilön auttamista mielekkäänä, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

Työ- ja virkaehtoasiantuntija Juha Särkkä on aina viihtynyt veden äärellä. Hän ui paljon nuoruudestaan. Kilpauinti piti jättää, kun likinäkö otti valtaansa eikä hän nähnyt kunnolla altaan päätyjä. Voimakkuuksilla hiottuja uimalaseja ei ollut mahdollista hankkia.

Mutta vettä ja vesillä liikkumista Särkkä ei jättänyt. Pirkanmaalla asuessaan hän hankki pienen moottoriveneen ja myöhemmin pari pientä purjevenettä. Pari vuotta pääkaupunkiin muuton jälkeen oli ensimmäisen isomman purjeveneen vuoro. Kymmenen vuotta sitten se vaihtui vielä isompaan purjeveneeseen, jolla kesälomia vietettiin itäisellä Suomenlahdella, ennen kaikkea Viron rannikolla.

– Leppoista hommaa, ja aivan erilaista kuin työnteko.

Mukaan paikallistoimintaan

Vuonna 1978 Särkkä aloitti insinööriopinnot ja liittyi jäseneksi paikallisyhdistykseen. Valtakunnallisena yhdistyksenä oli Insinöörioppilasyhdistys IOY, eli Insinööriopiskelijaliitto IOL:n edeltäjä.

Opintojen loppupuolella Särkkä oli valtakunnallisen yhdistyksen hallituksen jäsen ja lopuksi yhdistyksen puheenjohtaja.

Yhdistys teki isoja asioita kuten koulutuspolitiikkaa: vastustettiin metsätalousteknikoiden nimikkeen muutosta insinööreiksi.

– Jokaisesta sen aikaisesta tekusta värvättiin muutama ihminen, jotka aloittivat tiettynä kellon aikana soitot opetusministeriön tietyille virkamiehille keskustelemaan aiheesta, Särkkä muistelee.

– Saimme valtioneuvoston keskus tukkoon, mihin emme olleet varautuneet.

Valtioneuvostosta kyseltiin Insinööriliiton toimistolta, mistä on kyse.

– Tempaus onnistui hyvin, mutta ajajamme asia ei mennyt ihan putkeen.

Valtion leipiin

Valmistuttuaan Särkkä oli pari vuotta pätkätöissä, kunnes hän aloitti työt Hämeen työsuojelupiirissä vuonna 1984. Siellä vierähti lähes pari vuosikymmentä.

– Kun aloitin valtion töissä, siirryin Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:n jäseneksi.

Työsuojelupiirissä hän opetteli uusia töitä ja työympäristöä. Jossain vaiheessa luottamusmies kysyi kiinnostusta henkilöstöedustajan tehtäviin, jolloin Särkkä ilmaisi halukkuutensa.

Alkuun hän oli insinöörien luottamusmies. Uudistuksen jälkeen insinöörien valtakunnallinen luottamusmiestehtävä muuttui koko jukolaisten jäsenten Hämeen työsuojelupiirin luottamusmieheksi. Ura jatkui valtakunnallisten työsuojelupiirien varapääluottamusmieheksi.

Edunvalvontaa jäsenten eteen

Insinööriliittoon Särkkä tuli julkisen sektorin asiamieheksi vuonna 2002. Hänen vastuulleen kuuluivat alkuun valtio, kunta sekä valtion yritykset.

– Valtion virkamiehestä liiton hommiin ja lisäksi siirtyminen Helsinkiin ei ollut helppo ratkaisu.

Hän on arvostanut alusta saakka liittoa työyhteisönä muun muassa sen tähden, että ihmiset tukevat toisiaan. Entisenä jukolaisena luottamusmiehenä oli helppo jatkaa yhteydenpitoa julkisen sektorin henkilöstöedustajiin.

Lista Särkän eri tehtävistä ja neuvottelijarooleista on pitkä. Hän oli Julkis- alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toimielimissä esimerkiksi varajäsenenä valtion neuvottelukunnassa, yhtenä neuvottelijana kunnan teknisten sopimuksessa sekä YTN EPA-sektorilla neuvottelijana.

Hän on hoitanut Insinööriliitossa kolmea työmarkkinavaltuuskuntaa eli valtion, kuntien ja yksityissektorin valtuuskuntia, jotka tekevät erilaisia päätöksiä työmarkkinatoiminnasta.

Särkkä toimi vuosia Insinööriliiton henkilökunnan luottamusmiehenä. Isoimpana onnistumisenaan hän pitää sitä, että työnantajan yksipuolisesta päättämästä toimisäännöstä päästiin eroon ja tilalle saatiin työehtosopimus.

Vapaaehtoisena vesillä

Helsinkiin muuton jälkeen Särkkä meni Vuosaaren VPK:n öljyntarjonta- alukselle kansimieheksi. Nyt hän on yksi aluksen päälliköistä, joilla pitää olla niin sanotut ammattikirjat.

Mieleenpainuva muisto on saunan palo. Eteläisessä Helsingissä sijaitsevaan Uunisaareen menee maakaasua, ja putki menee Uunisaaren saunan alta. Kiuas kaatui ja sauna syttyi palamaan.

– Tilanne näytti niin pahalta, että myös Vuosaaresta hälytettiin sammutus- ja muihin tehtäviin. Kun tulimme paikalle, tilanne alkoi olla jo ohi, mutta meidät määrättiin jälkihommiin, Särkkä kertaa.

– Uunisaaren ravintolassa oli häät, jonka vieraat kiinnittivät palokuntalaisiin. Hääpari kutsui keittiöön hääaterialla.

Nyt Särkällä on edessä uusi elämänvaihe, kun hän jää eläkkeelle. Viime talvena hän luopui omasta veneestä. Hän on edelleen kiinnostunut aalloista, aluillaan on radioamatöörin hommat. Lupakirja on suoritettu ja kaverilta on lainassa laitteita. Seurannassa on ollut muun muassa maailmanympäripurjehdusta.

– Radioamatöörin laitteilla voi myös hoitaa viestiyhteyksiä, jos pelastustoimen verkko kaatuu.

Vuosaaren VPK:n käsimerkki.Vuosaaren VPK:n käsimerkki.