Työllisyysaste saavuttaa koronaa edeltävän tason ensi vuonna
Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen ovat kääntäneet työvoiman kysynnän nousuun, ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo tänä vuonna.
Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan parin vuoden kuluttua, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste ulottuu vuoteen 2023. Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.
Ennusteen mukaan työllisyysaste nousee tänä vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta vuonna 2023, jolloin ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä.
Työvoima-aste nousee
Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan tänä vuonna noin 66 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta.
Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina.
Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa.
Karo Hämäläinen, kirjailija, sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittajaNeljä melko varmaa sijoitusvinkkiä
Koronavuosi on aiheuttanut taloudellisia ongelmia. Jos palkka on juossut normaalisti, mutta kuluttaa ei ole voinut kuin tennissukkien pohjia jääkaapin ja etätyöpisteen välillä, pankkitilin saldo on päässyt kasvamaan.
Tästä todistavat myös tilastot. Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien pankkitilit ovat pulskistuneet 105 miljardiin euroon.
Moni on innostunut sijoittamaan yllättävää ylijäämää pörssiin. Suomalaiset ovat jo päihittäneet selvästi ruotsalaiset siinä, kuinka suuri osuus kansalaisista omistaa pörssiosakkeita.
Kannattaako enää ryhtyä osakeostoksille, kun kurssit ovat jo nousseet kaikkien aikojen ennätyslukemiin?
Kaikkein viimeiseksi tätä kannattaa kysyä minulta. En ole nimittäin lyönyt kaikkia rahojani pörssiin kurssihuipulla, vaan olen tehnyt niin kaksi kertaa. Onnekseni kummallakin kertaa rahaa oli vähän, ja kun jälkimmäisen kerran jälkeen jatkoin osakkeiden ostamista kurssien laskiessa.
Kurssihuippusijoittamisen kokemusasiantuntijana uskaltaudunkin antamaan neljä melko varmaa sijoitusvinkkiä osakemarkkinoille kirmaamista harkitsevalle.
1. Tärkeintä on aloittaminen. Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset ovat tuottaneet paremmin kuin korkosijoitukset. Pankkitilillä rahoille saa inflaation vuoksi varmaa tappiota. Osakesijoittaja saa epävarmaa – mutta ajan myötä todennäköistä – tuottoa.
2. Tylsyys on hyvästä. Kuumaan meemiyhtiöön iskemällä voi saada satumaisia nousuja, mutta pitkällä aikavälillä perinteiset ja tylsät yhtiöt tapaavat tuottaa parhaiten.
3. Hajauttaminen pienentää harmeja. Mitä useampaan ja erilaiseen yhtiöön sijoittaa, sitä enemmän tuotot keskiarvoistuvat – hyvässä ja pahassa. Hajauttaa voi myös ajallisesti.
4. Kurssikäppyrä on kahvinporoja. Menneestä kehityksestä ei voi päätellä, kuinka osake kehittyy tulevaisuudessa.
Suursijoittaja Warren Buffett on tehokkaampi. Hän antaa vain kaksi sijoitusneuvoa: 1. Älä häviä rahaa. 2. Älä koskaan unohda sääntöä numero 1.
KUVA: Jonne Räsänen