Työnantajilla yleisintä on halu neuvotella työaikajärjestelyistä, joista haluaa neuvotella neljä viidestä työnantajasta.

Palkankorotuksista tai työajan pituudesta haluaa neuvotella noin 70 prosenttia työnantajista, lomautuksista tai irtisanomisista runsas 60 prosenttia ja lomarahoista noin puolet työnantajista.

Palkanalennuksista haluaa neuvotella paikallisesti noin puolet työnantajista.

Työnantajaliittoihin kuulumattomissa eikä yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on muita yrityksiä yleisempää, että työnantajat haluavat neuvotella palkankorotuksista, palkanalennuksista, työajan pituudesta ja vuosilomista.

Näissä yrityksissä palkankorotuksista haluaa neuvotella noin 80 prosenttia työnantajista, palkanalenuksista noin 70 prosenttia, työajan pituudesta noin 90 prosenttia sekä vuosilomista vajaa 80 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Akava Worksin työnantajakyselystä. Kyselyllä selvitettiin, mistä työehtoihin liittyvistä asioista yritystyönantajat haluavat neuvotella paikallisesti ja kenen kanssa ensisijaisesti. Kyselyyn vastasi 500 työnantajan edustajaa vähintään viisi henkilöä palkkaavista yrityksistä.

Henkilöstönedustaja ei suosikki

Enemmistö työnantajista eli 82 prosenttia haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Suoraan henkilöstön kanssa haluaa neuvotella vajaa puolet ja yksittäisen työntekijän kanssa alle kaksi viidestä työnantajasta.

Etupäässä luottamusmiehen kanssa haluaa neuvotella runsas kymmenes työnantajista.

Halukkuus neuvotella työehdoista luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön valitseman edustajan kanssa on muita yleisempää yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja, työnantajaliittojen jäsenyrityksissä ja koko luokaltaan suuremmissa yrityksissä.

Jos yrityksessä on luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai joku muu henkilöstön valitsema edustaja, 35 prosenttia työnantajista haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Jos yrityksessä sen sijaan ei ole henkilöstön valitsemaa edustajaa, henkilöstön valitseman edustajan kanssa haluaa neuvotella merkittävästi harvempi, neljä prosenttia työnantajista.

järjestäytymisellä on yhteys

Työnantajaliittojen jäsenyrityksissä 27 prosenttia työnantajista haluaa neuvotella työehdoista enimmäkseen henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Järjestäytymättömissä yrityksissä henkilöstön edustajan kanssa haluaa neuvotella työehdoista harvempi kuin joka kymmenes.

Ensisijaisesti henkilöstöedustajan kanssa työehdoista haluaa neuvotella noin puolet työnantajista työnantajaliittojen jäsenyrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja.

Vähintään 50 henkilöä palkkaavissa yrityksissä on pienempiä yrityksiä merkittävästi yleisempää, että työehdoista halutaan sopia ennen kaikkea henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Yli 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstön edustajan kanssa haluaa neuvotella kolme viidestä työnantajasta; sen sijaan alle 50 henkilöä palkkaavissa yrityksissä harvempi kuin joka kymmenes.

yrityksen koko vaikuttaa

Suuremmissa yrityksissä on yleisempää, että henkilöstö on valinnut itselleen edustajan, jonka kanssa sopiminen on ylipäätään mahdollista. Ero, kenen kanssa työehdoista halutaan sopia eri koko luokan yritysten välillä, ei kuitenkaan selity sillä.

Ero eri kokoluokan yritysten välillä havaitaan myös siinä tapauksessa, että tarkastelu rajataan yrityksiin, joissa on henkilöstön edustaja.

Viidennes työnantajista haluaa neuvotella alle 50 henkilön yrityksistä ennen muuta henkilöstöedustajan kanssa, jos sellainen on valittu. Yli 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä kolme työnantajaa neljästä haluaa neuvotella henkilöstöedustajan kanssa, jos yrityksessä on henkilöstönedustaja.

Suuremmissa yrityksissä henkilös- töedustaja on mieluisin neuvottelu- kumppani.