opiskelijat

Katri Putkonen ohjelmoi työpöytänsä ääressä Kalma-peliä.
Katri Putkonen ohjelmoi työpöytänsä ääressä Kalma-peliä.

Unelmana oma peli

Peliala on vahvassa kasvussa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 30–40-vuotiaat naiset ovat alan suurin käyttäjäryhmä.

Naisten osuus pelien tekijöinä on vain noin viidennes. Haasteena on, että pelialaa pidetään hyvin maskuliinisena, eikä naisesikuvia juuri ole.

Pari vuotta sitten Katri Putkosen sairaanhoitajan työt vaihtuivat mediatekniikan insinöörin opintoihin, joissa muun muassa voi itse tehdä tietokonepelejä.

– Olen lapsesta asti pelannut Playstationilla ja tietokoneella, ja halusin yhdistää harrastuksen ja opiskelun, Putkonen kertoo.

Hänen mielestään pelien teko on eri tavalla luovaa kuin sairaanhoitajan työ.

– Tässä voi toteuttaa itseään ja luoda kokemuksia myös muille, kun niitä on saanut itse pelejä pelatessa.

Hanke yhdisti naisia

Vuosina 2017–2020 LAB-ammattikorkeakoulussa oli hanke nimeltään Gamechangers – naiset peliteollisuudessa. Sen tarkoituksena oli edistää naisten osaamista pelialalla. Hankkeen Beta-valmennuksen kautta Putkonen löysi samanhenkisiä ystäviä.

– Pidän kauhupeleistä ja Suomen mytologiasta sekä kansantaruista. Halusin yhdistää näitä kahta genreä.

Toiset innostuivat Putkosen ideasta ja jatkoivat pelin työstämistä hankkeen loputtua. Tiimissä jokaisella on oma roolinsa. Putkonen on pelin ohjelmoija.

Tulevaa kauhupeliä pelataan ensimmäisessä persoonassa. Erilaisten sattumusten myötä pelaaja saapuu vasta pimeän tultua saarelle. Tutkiessaan mökkiä ja sen ympäristöä pelaaja joutuu tekemisiin mytologian kanssa; myös 1860-luvun nälkävuodet esiintyvät pelissä. Erilaisten ratkottavien tehtävien ja kansantarun olennon pakoilun kautta pelaaja selviytyy elossa saarelta – vai selviytyykö tai sitten ei.

Tapiottaren synty

Kolmen naisen tiimillä on ollut pitkään puhetta oman yrityksen perustamisesta. Jotta voi oman pelin myydä markkinoille, pitää olla oma yritys.

– Pelimaailmassa verkostoituminen on ehdottomasti ensimmäinen askel, jos miettii yrityksen perustamista, Putkonen painottaa.

Suurta hyötyä olisi myös osallistua erilaisiin mentorointiohjelmiin ja pelihautomoihin.

– Tiiminä olemme käyneet myös pelialan yrittäjän ammattitutkinnon sekä keskustelleet yritysneuvojan kanssa.

Koronapandemian vuoksi livetapaamiset ja erilaiset messutapahtumat ovat olleet tiimin ulottumattomissa. Peliala toimii paljon verkossa, joten yrityksen perustamiseen ja tulevan pelin markkinointiin pandemia ei ole juuri vaikuttanut. Tällä hetkellä tiimi etsii demoversion avulla rahoittajia ja julkaisijaa pelille.

Opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassaan

Joskus työelämä yllättää ikävällä tavalla: heti valmistumisen jälkeen ei löydykään työtä. Liittymällä työttömyyskassaan jo opiskelujen aikana voi turvata paremman työttömyysturvan.

KOKO-kassaan voi liittyä heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen tai osa-aikainen. Jo 18 tuntia viikossa palkkatyötä kerryttää työssäoloehtoa.

Ansiopäiväraha perustuu palkkatuloihin ja on useimmiten suurempi kuin Kelan maksamat työttömyysetuudet. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausituloilla ansiopäivärahan suuruus on 1 475 euroa kuussa. Kelan maksaman peruspäivärahan tai työmarkkinatuen suuruus on tänä vuonna 726 euroa kuussa.

KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 euroa vuodessa eli 5,50 euroa kuukaudessa. Jos liittyy kassaan kesken vuoden, jäsenmaksu laskutetaan seuraavasta täydestä kuukaudesta.

Lue lisää: www.ilry.fi/kassaopiskelijalle

Onnea uusille insinööreille

Ovatko opintosi loppusuoralla tai juuri päättyneet? Matkasi ammattilaiseksi on alkanut. Jotta se sujuu mahdollisimman hyvin, muista tehdä valmistumisilmoitus jäsensivujen eAsioinnissa.

Tee ilmoitus aikaisintaan kuukautta ennen tai heti valmistumisen jälkeen. Näin siirryt alueelliseen tai valtakunnalliseen jäsenjärjestöön, ja varmistat itsellesi kaikki Insinööriliiton tarjoamat rahanarvoiset edut ja turvaa tuovat palvelut.

Opiskeletko tai työskentelet pelialalla? Voit liittää jäsenyytesi yhteyteen Game Makers of Finlandin eli maailman ensimmäisen pelialan ammattilaisten ammattiliiton jäsenyyden. Game Makers of Finland on osa Insinööriliittoa.

Lue lisää: www.peliala.fi

IOL:n viestintä-

kanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Saana Lappalainen, puheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoSaana Lappalainen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto

Opiskelijoillakin on ääni

Opiskelijat ja nuoret on unohdettu vaikuttajaryhmä, myös omassa keskuudessaan. Vuonna 2017 kuntavaaleissa äänestäneiden osuus iän mukaan oli huolestuttava: silloisista 21-vuotiaista vaaleissa äänesti 33 prosenttia. Äänestystilastoissa ei näe riittävästi opiskelijoita, vaikka he ovat merkittävä äänestäjäryhmä – etenkin kaupungeissa. Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkeämpi vaikuttamisen kanava kuin moni ymmärtääkään.

Itselleni politiikka on aina vaikuttanut kaukaiselta ja vaikealta, vain harvojen ja valittujen pöytäkeskusteluilta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän ymmärrän, ettei asia ole näin.

Kuntatasolla päätettävät asiat ovat helposti lähestyttäviä ja yksinkertaisia. Ehdokkaaksi voi ryhtyä lähes kuka vain, ja ilokseni myös moni insinööriopiskelija on lähtenyt ehdokkaaksi.

Äänestysoikeudesta, erilaisista vaaleista ja vaikuttamisesta keskustellessa tarkoitus on nimenomaan lisätä tietoisuutta jokaisen oikeudesta vaikuttaa. Vaikuttaminen ei kuitenkaan rajoitu kunnallisvaaleihin tai edes politiikkaan, vaan ulottuu ihan jokapäiväiseen elämään, jopa opiskeluun asti. Kuulostaako kurssipalaute tutulta?

Palautteen antaminen on yksi konkreettisen vaikuttamisen keino, josta voi syntyä suuriakin edistysaskeleita. Palaute menee aina molempiin suuntiin ja ennen kaikkea sen tehtävä on hyödyttää molempia: esimerkiksi opiskelijoille laadukkaampaa opetusta ja korkeakouluille kilpailukykyä.

Paikallisessa opiskelijavaikuttamisessa suureen rooliin nousevat paikallisyhdistykset ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. Mikäli tuntuu, ettei yhden opiskelijan ääni kuulu korkeakouluyhteisössä, voi kääntyä näiden tahojen puoleen.

Kunta- ja opiskelijatason vaikuttaminen eroavat toisistaan, mutta yhteisenä tekijänä toimii henkilöiden halu vaikuttaa juuri heille tärkeisiin asioihin. Yhteistä on myös se, että jokainen voi vaikuttaa äänestämällä. Joten opiskelija: äänestä ja vaikuta. Opiskelijoilla on paras tieto siitä, mitä opiskelijat tarvitsevat, niin ammattikorkeakouluissa kuin kuntatasollakin.