Ylemmät toimihenkilöt kokivat lomautusuhan viime syksynä selvästi kevättä suuremmaksi. Viidennes YTN-datan vastaajista arvioi, että lomautukset omalla työpaikalla ovat mahdollisia, kun edellisenä syksynä näin arvioi kahdeksan prosenttia.

Irtisanomisiin suhtauduttiin päinvastaisella tavalla. Vastaajista runsas kymmenes oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla voi olla odotettavissa irtisanomisia, kun syksyllä 2019 näin uskoi 15 prosenttia. Omaa irtisanomistaan pelkäsi viisi prosenttia.

– Koronan aikana lomautuksia on ollut paljon, joten on luonnollista, jos tämän mahdollisuuden todennäköiseksi kokevia on nyt enemmän. Ehkä koronatilanne kuitenkin mielletään tilapäiseksi, ja siitä syystä irtisanomisiin ei uskota niin vahvasti, arvioi YTN:n tutkimusryhmän vetäjä, Insinööriliiton työmarkkinatutkija Varpu Multisilta.

Irtisanomisaalto ei tullut

Ylempien toimihenkilöiden odotukset viime syksynä osoittautuivatkin melko realistisiksi siihen nähden, kuinka työllisyystilanne tänä vuonna on kehittynyt.

– Lomautettuja oli viime vuoden keväällä enimmillään 164 000, nyt 56 000, eli määrä on pysynyt edelleen korkealla tasolla. Mitään irtisanomisaaltoa ei ole Suomeen tullut, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Viime keväänä parin kuukauden aikana irtisanottiin paljon, mutta sen jälkeen irtisanomisten määrä palasi normaalitasolle tai jopa hieman normaalin alle.

Tiedot käyvät ilmi YTN:n työmarkkinatutkimuksesta YTN-datasta, jonka tiedot kerättiin viime vuoden syksynä. Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös palkkoja.

Ansiot kohosivat

Ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka on 4 478 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4 340 euroa. Palkka on noussut 70 prosentilla vastaajista.

Asiantuntijoilla mediaanipalkka oli noin 4 200 euroa kuukaudessa ja keskijohdolla 5 200 euroa. Kaikkien YTN-datan vastaajien mediaanipalkassa kasvua oli 3,2 prosenttia.

Ylemmät toimihenkilöt ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin, kun heidän ansiokehitystään verrataan muihin palkansaajaryhmiin. Toisaalta vuosituloja ovat leikanneet laajahkot lomautukset, osalla irtisanomisetkin.

YTN-data on koostettu yhdistämällä eri YTN-liittojen jäsentutkimusten aineistoja. Vastaajia oli hieman yli 27 000. Heistä 60 prosenttia ilmoitti olevansa asiantuntijatehtävissä; keskijohdossa tai ylemmällä tasolla työskenteli 31 prosenttia.

Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta, ja kaksi viidestä oli naisia. Työssäkäyntialueena lähes puolella oli Uusimaa.

Yleiskorotus tärkeäÄ

Alakohtaiset palkkaerot YTN-datassa ovat huomattavia. Paras palkkataso oli vakuutus-, rahoitus- ja metsäaloilla. Pienimpiä palkkoja maksettiin suunnittelu- ja järjestöaloilla.

– Alojen vertailussa on kuitenkin otettava huomioon, että vastaajien asemassa ja kokemusvuosissa voi olla paljon vaihtelua, selvittää Multisilta tutkimuksen taustoja.

Koronavuotenakin palkat olivat kasvussa. Vastaajista 70 prosenttia kertoi palkkansa nousseen, 23 prosentilla palkka oli pysynyt samana ja neljällä prosentilla laskenut.

Yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen palkankorotuksen sai 55 prosenttia vastaajista, meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen 17 prosenttia. Määrä oli vähentynyt edellisvuodesta.

– Meriittikorotuksen saajien joukko pysyy vuositolkulla aika pienenä, huomauttaa YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Yleiskorotukset ovat olleet maltillisia. Mikäänhän ei estäisi yrityksiä palkitsemasta henkilöstöään, mutta käytännössä näin ei mitenkään laajamittaisesti toimita. Joten kyllä työehtosopimusten yleiskorotukset ovat edelleen keskeisessä asemassa ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksessä.

Työ pirstaloituu ja muuttuu

Enemmistö YTN-datan vastaajista koki työmääränsä ainakin toisinaan liian isoksi. Kolme neljäsosaa vastaajista tekee joskus ylitöitä, ja viidennes kertoi, ettei ylitöitä korvata tai ne sisältyvät heidän peruspalkkaansa.

Eniten palkatonta ylityötä tehtiin kaupan alalla, metsäteollisuudessa, rahoitusalalla sekä elintarvike- teollisuudessa.

– Ylitöitä kuvaavat tunnusluvut ovat pysyneet tutkimusaineistoissa jokseenkin samanlaisina koko 2010-luvun ajan, Multisilta kertoo.

Keskimääräinen, todellinen työaika vastaajilla oli 39,8 tuntia. Johdon tehtävissä toimivilla se oli 42,7 tuntia. Kymmenen prosenttia vastaajista teki yli 45-tuntista työviikkoa.

– Mitä ylempänä organisaatiossa, sitä pitempi työaika, näinhän se pääsääntöisesti menee, Hankamäki sanoo.

Hänen mukaansa ylempien toimihenkilöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta pysyvä haaste on työn sirpaloituminen ja liukuminen osaksi vapaa-aikaa.

– Tutkimus kertoo työviikon pituuden, mutta ei sitä, kuinka työnteko ajoittuu viikkoon tai vuorokauden sisälle.