Konsulttiyhtiö Afryllä häärii noin sata henkeä Suomen metsä- teollisuuden historian suurimman, 1,6 miljardin euron, investoinnin kimpussa. Kemiin rakennetaan Metsä Fibren biotuotetehdas, ja Afry vastaa hankkeen projektinhallinnasta ja toteutussuunnittelusta.

– Tämä on hieno hanke. Kun ajattelee Suomea ja sitä, että investoinnit ovat olleet tiukassa, on mukavaa, että saadaan tänne projekteja toteutettavaksi ja luotetaan suomalaiseen insinööriosaamiseen, myhäilee projektien ja rakennuttamisen johtamisesta vastaava Antti Hahtala Afryltä.

Hahtala johtaa projektien ja rakennuttamisen johtamisesta vastaavaa tiimiä, joka koostuu muun muassa eri hankkeiden projektipäälliköistä. Kemin tehdas on niin iso, että jokaisesta projektihallinnan tiimistä on useita henkilöitä Kemin tehtaan kimpussa. Lisäksi Kemin hanke työllistää Afryllä lukuisia osaajia eri suunnitteluosa-alueilta.

Rakentaminen on käynnistynyt vanhan sellutehtaan vieressä maanrakennus-, purku- ja paalutustöillä. Syksyllä alkavat asennustyöt. Tehdas käynnistyy vuoden 2023 kolmannella kvartaalilla.

Tietomalliin pääsevät kaikki

Hahtala kuvailee suunnittelijan roolia palapelin kokoajaksi. Hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu tilaajan lisäksi laitevalmistajia ja urakoitsijoita, kuten Kemin-tehtaan päälaitetoimittaja Valmet.

– Projektin edetessä lukitaan tiettyjä lähtötietoja, prosesseja ja layoutit, joiden mahdollisista muutoksista sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Hankintojen edetessä järjestelmään syötetään tiedot tehtaaseen tulevista laitteista, komponenteista ja rakenneratkaisuista. Suunnittelun edetessä uudesta tehtaasta syntyy BIM eli rakennuksen tietomalli sekä PIM eli laitoksen tietomalli.

– Tämä tekee suunnittelusta tehokasta, kommunikaatiosta helpompaa, ja kaikki suunnittelun osa-alueet saadaan sopimaan keskenään yhteen.

Tehtaasta syntyy tietomallin pohjalta niin sanottu digitaalinen kaksonen, joka on projektin omistajan käytössä tehtaan valmistumisen jälkeen. Digitaalisen kaksosen avulla tehdasta voidaan pyörittää virtuaalisesti, ja mallissa tapahtuvien muutosten perusteella voidaan ennakoida fyysisellä tehtaalla esimerkiksi kunnossapidon tarvetta.

– Malliin voidaan asettaa erilaisia esimerkiksi koneälyyn perustuvia mittareita, jotka hälyttävät, kun vaikkapa jokin laakeri pitää vaihtaa.

Vanha ympäristölupa riittää

Kemin uusi tehdas korvaa nykyisen sellutehtaan. Vanha tehdas tuottaa sellua 620 tuhatta tonnia vuodessa, ja uusi tulee tuottamaan 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Silti uusi tehdas alittaa Kemin nykyisen tehtaan voimassa olevan ympäristöluvan päästörajat.

Uusi biotuotetehdas tuottaa havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Uuden tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 250 prosenttia, ja ylijäävä sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon.

Uudella tehtaalla ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Tehtaassa on pitkälle viety suljettu kemikaalikierto, jossa vesi ja kemikaalit kierrätetään ja palautetaan prosessiin uudelleen hyödynnettäväksi.

Biotuotetehdas työllistää aikanaan suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2 500 henkilöä, joista uusia on noin 1 500. Biotuotetehdas lisää Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuosittain.

Ohjaus sujuu etänä

Hahtala johtaa korona-aikana tiimiään omakotitalosta Hyvinkäältä. Talossa asuu myös etätöitä tekevä vaimo sekä kolme ajoittain etäkoulua käynyttä lasta, mutta insinööri pääsee sulkeutumaan omaan työtilaansa.

Korona-aikana käynnit omalla toimistolla Vantaalla tai projektin puitteissa Metsän pääkonttorilla Espoossa ovat jääneet vähiin. Kemiinkään ei ole asiaa, vaan siellä pyörivät tällä hetkellä lähinnä rakennusurakoitsijat.

Asemaansa Hahtala on edennyt kansainvälisessä suunnittelu- ja konsulttiyhtiössä insinöörin papereilla. Hän valmistui Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta kone- ja laitetekniikan opinnoista vuonna 1999.

– Olen aina ollut sosiaalinen kaveri, ja tykkään työssä siitä, että saan olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Korona-ajan eristys on siksi pidemmän päälle haitannut, kun kasvotusten ei pääse näkemään.