BITTIKATTAUS

Työttömyysturvan muutokset jatkuvat syyskuun loppuun

Koronaepidemian vuoksi tehdyt väliaikaiset lakimuutokset työttömyysetuuden suojaosan korotus ja liikkuvuusavustus pysyvät voimassa 30. syyskuuta asti.

Myös työttömyysetuushakemusten käsittelyä ja tulojen sovittelua koskevat väliaikaiset muutokset jatkuvat syyskuun loppuun.

Jos sovittelujakso on kuukausi, työtön työnhakija voi ansaita väliaikaisesti 500 euroa ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Jos sovittelujakso on neljä viikkoa, rahamäärä on 465 euroa.

Työttömyysturvan hakijan pitää täyttää säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jos työttömyys jatkuu.

Liikkuvuusavustusta voi saada syyskuun loppuun asti kokoaikatyön työmatkaan, jos päivittäinen edestakainen työmatka kestää yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta voi saada myös henkilö, joka muuttaa työn perässä.

Jos yrittäjän tulot ovat muuttuneet koronaepidemian aikana, yrittäjä voi syyskuun loppuun asti itse ilmoittaa muuttuneet tulonsa, jotka sovitellaan yhteen etuuden kanssa. Tavallisesti yritystoiminnan tulojen sovittelussa on käytetty edellisen vuoden verotustietoja.

Yrittäjät voivat myös ilmoittaa mahdollisesti muuttuneet tulonsa työttömyysajan ilmoituksessa.

20 %

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan isoissa, yli 3 000 henkeä työllistävissä yrityksissä työskentelee viidennes insinööreistä.

Paristoja ja akkuja kierrätettiin ennätysmäärä koronavuonna

Käytettyjä paristoja ja pieniä akkuja kerättiin viime vuonna viisi prosenttia edellisvuotta enemmän – yhteensä 1,7 miljoonaa kiloa eli 120:n linja-auton painon edestä.

Paristoja ja akkuja palautui kierrätykseen eniten Savonlinnan seudulta ja Forssasta. Ahkerasti paristoja ja pienakkuja kierrätettiin myös muun muassa Kajaanin, Ylivieskan, Hämeenlinnan, Lahden ja Kokkolan seuduilla. Keskimäärin suomalainen kiikutti keräykseen 315 grammaa käytettyjä virtalähteitä.

Euroopan mittakaavassa koko Suomi on täynnä ahkeria kierrättäjiä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan keskivertoeurooppalainen vei paristoja ja akkuja kierrätykseen 197 grammaa, kun taas suomalainen 265 grammaa.

Viime vuonna kaikista kierrätykseen saapuneista paristoista ja akuista lähes 90 prosenttia oli ei-ladattavia alkaliparistoja ja vastaavia. Viime vuosina laitteissa yleistyneitä litiumakkuja palautuu kierrätykseen vielä vähän ja selkeästi hitaammin kuin niiden keskimääräinen käyttöikä on.

Kierrättämällä paristoista ja akuista saadaan talteen iso määrä hyödyllisiä raaka-aineita. Pelkästään Suomessa kierrätetty koboltti riittää yli puolen miljoonan uuden kännykän akun tarpeisiin.

kuva: Paristokierrätys

Gasum avasi biokaasulaitoksen Lohjalla

Lohjan Munkkaalla avattiin kesäkuun alussa biokaasulaitos, joka tuottaa biokaasua pääkaupunkiseudun biohajoavista jätteistä. Samassa yhteydessä syntyy luomuviljelyyn soveltuvaa orgaanista kierrätyslannoitetta.

Energiayhtiö Gasumin laitos tuottaa vuosittain noin 60 000 tonnia biomassaa, josta saadaan 40 gigawattituntia liikenteen uusiutuvaa polttoainetta biokaasua. Määrä vastaa 4 000 henkilöauton vuotuista kulutusta.

Biokaasun kysyntä kasvaa yhtiön mukaan jatkuvasti, ja se on raskaalle liikenteelle vaihtoehto päästöjen vähentämiseksi. Polttoaineen tuottamiseksi vaaditaan entistä enemmän orgaanista jätettä.

Polttoaineen elinkaaren aikaisia päästöjä voidaan biokaasulla vähentää noin 90 prosenttia. Lisäksi biokaasulla kulkevat ajoneuvot eivät tuota juuri lainkaan typpioksidi- ja rikkioksidipäästöjä.

Sivutuotteena syntyvä orgaaninen kierrätyslannoite soveltuu etenkin luomuviljelyyn. Kierrätyslannoitteiden etu fossiilisiin lannoitteisiin verrattuna on niiden sisältämä orgaaninen aines, joka parantaa peltojen kasvukuntoa ja säänkestävyyttä.

Biokaasun käytön lisääminen on kirjattu kansalliseen fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu kansallinen biokaasuohjelma edistämään tuotantoa.

kuva: Gasum

SASK vaatii kunnilta vastuullisuutta

Työelämän ihmisoikeuksia voidaan loukata silloinkin, kun tavallinen suomalaiskunta ostaa esimerkiksi toimistokalusteita tai sairaalakäsineitä. Julkisilla varoilla Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä hankitaan jatkuvasti tuotteita halvan tuotannon riskimaista huolettomasti: alihankintaketjussa työskentelevien ihmisten työolot ja ihmisoikeudet jäävät selvittämättä. Sairaalakäsineet ovat yksi esimerkki siitä, mikä jää piiloon.

Halvimman ostaminen ei kuulu vastuullisen kunnan periaatteisiin.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoittama hanke paransi hankintojen vastuullisuutta. SASK muistuttaa, että suomalaiset kuluttajina vaativat yrityksiltä entistä enemmän vastuullisuutta. Samalla he vaativat kansalaisina ja äänestäjinä sitä myös kotikunniltaan.

Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.

Palkkaturvan enimmäismäärään on tulossa korotus

Maan hallitus esittää, että palkkaturvan enimmäismäärää nostetaan nykyisestä 15 200 eurosta 19 000 euroon. Näin palkkaturvan enimmäismäärä vastaisi paremmin työntekijöiden nykyistä palkkatasoa.

Koronaepidemiasta johtuen on odotettavissa, että yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät ja palkkaturvaa hakevien työntekijöiden määrä sekä palkkaturvasta haettavat saatavat kasvavat.

Työntekijällä on oikeus saada työsuhteesta johtuvat saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvalain perusteella työntekijälle maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pysynyt ennallaan vuodesta 1999 lähtien.

Enimmäismäärän nosto toteutettaisiin muuttamalla palkkaturvalakia. Lisäksi hallitus esittää muutosta merimiesten palkkaturvalakiin. Merimiesten palkkaturvana maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon.

Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Hämeenlinnassa kerätään insinööritarinoita

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävä Hämeenlinnan Insinöörit kerää juhlavuoden kunniaksi jäseniltään tarinoita insinööreistä.

Kirjoituskilpailun isä, yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Hannu Kumpulainen toivoo kesän innostavan jäsenkuntaa kirjoituspöydän ääreen.

– Aikaa kirjoitusten jättämiseen on elokuun loppuun saakka. Tarkemmat ohjeet osallistumiselle ovat Hämeenlinnan Insinöörien verkkosivuilla, Kumpulainen sanoo.

Kumpulaisen mukaan kirjoituskilpailun ajatus on saada järjestön ja jäsenkunnan historiaa talteen erilaisten tarinoiden muodossa. Hän uskoo, että etenkin vanhemman polven jäsenillä tarinoita riittää kerrottavaksi.

– Tyylilaji on vapaa. Pääasia on, että tarinat eivät jää ikiajoiksi unholaan. Parhaimmille kirjoittajille on luvassa stipendejä kirjoitusharjoituksen tukemiseen, Kumpulainen kertoo.

Maija Vilkkumaa ja Ville Salminen -duo esiintyi Insinööriliiton, Vahanen-yhtiöiden ja Parocin järjestämässä Kotisohvalla-konsertissa. Kuvassa reunoilla ovat tapahtuman juontajat Maria Broman Insinööriliitosta ja Jusu Kainulainen Vahanen-yhtiöistä. Katsojia ja kuuntelijoita oli yli 5 600 laitteen ääressä.

Tommin PALSTA

Tommi Grönholm, johtajaTommi Grönholm, johtaja

Tervetuloa sprintistä kestävyyslajin pariin

Kesä koittaa ja samalla ammattikuntaan valmistuu tuhansia uusia insinöörejä. Onnittelut teille! Olette valinneet hyvän tutkinnon, joka povaa myös menestyksekästä työelämää. Kannattaa muistaa, että liitto auttaa urapalveluineen ja palkkaneuvontoineen myös siinä uran nousujohteisessa vaiheessa. Ottakaa siitä kaikki irti.

Esimakua tästä työelämäksi kutsutusta kestävyyslajista saa kesätöissä ja harjoitteluissa, jotka ovat nyt monelle ajankohtaista. Toivottavasti näissäkin paikoissa ovat asiat kohdallaan.

Tulevaa uraa ajatellen keskeistä on tietysti sisältö, mutta myös palkkaus on tärkeää. Jo nyt kannattaa laittaa KOKO-kassan hakemus vetämään. Näin ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen tarvittavat 26 työviikkoa kertyvät kuin huomaamatta opintojen aikana; yksi turvaverkko on valmistumista ajatellen viritetty. Tämä on tärkeää, sillä talous saattaa olla valmistumisvaiheessa laskusuunnassa.

Nykyhinnalla kassan jäsenyys maksaa työuralta reilut 2 600 euroa. Siihen hintaan ei tarvitse olla kuin kolme kuukautta työttömänä insinöörin keskipalkan mukaan lasketulla ansiopäivärahalla, niin voitolla ollaan.

Insinööriksi valmistuminen on sinällään lottovoitto, sillä ansiot ovat keskimäärin työuran aikana noin kaksi miljoonaa euroa. Jos heti valmistumisen jälkeen saa mielekkään ja urakehitystä edistävän asiantuntijatehtävän sekä saa sovittua kuukausipalkkaan pari satasta minimivaatimuksensa päälle, puhutaan koko työuran ajalta helposti kuusinumeroisesta lisäyksestä leivän päälle. Oman työuran rakentaminen on siis alun lupauksista huolimatta kestävyyslaji, jossa liitto on tukena.

Verkostoitukaa aktiivisesti sekä työpaikalla että opiskelukavereiden kanssa. Muistakaa pitää osaamisesta huolta, vaikka nyt ehkä tuntuu, että ei opiskelua enää. Muutaman vuoden päästä pieni opintorypistys saattaa avata uusia ovia ja tuoda mukavia tuttavuuksia.

Pyrkikää Arkhimedeen valan mukaisesti suojelemaan, ei tuhoamaan. On meidän vastuullamme toimia kestävällä tavalla paremman maailman puolesta.

Insinööriliitto palkitsee parhaita insinööritöitä

Tekniikan alan opiskelijat tekevät vuosittain merkittävän määrän opinnäytetöitä, joilla on selkeä yhteys työelämään ja insinöörityön kehittämiseen. Opinnäytetöistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän. Sen tähden Insinööriliitto haluaa nostaa jäsentensä osaamista esiin, ja liitto palkitsee vuoden parhaita insinööritöitä.

Kilpailussa on kaksi erillistä sarjaa: AMK-insinööritöille ja YAMK-insinööritöille.

Edellytyksinä kilpailuun osallistumiselle on, että työn pitää olla valmistunut 1.7.2020–26.9.2021 eikä osallistuja ole hakenut palkintoa aiemmin.

Hakuaika päättyy 26. syyskuuta.

Palkitussa työssä arvostetaan muun muassa innovatiivisuutta, luovuutta, huolellisuutta ja oivaltavuutta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja insinööriammatin arvostuksen nostaminen ovat myös erinomaisen insinöörityön elementtejä.

Palkinnon summa on 5 000 euroa kummassakin sarjassa erikseen.

Palkinnon haulle edellytyksiä ovat muun muassa Insinööriliitto-yhteisön jäsenyys, opinnäytetyön julkisuus sekä joko alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyö.

Hakemukseen on liitettävä perustelukirje ja opinnäytetyön arviointi sekä lisäksi opinnäytetyö, esimerkiksi linkki Theseukseen. Perustelukirjeestä pitää ilmetä tutkimuksen aihe ja mahdolliset tulokset, yhteys työelämän tai tekniikan alan kehittämiseen sekä perustelut sille, miksi työ on palkitsemisen arvoinen.

Lue lisää: www.ilry.fi/insinoorityot

Kuntavaaliehdokkuus kiinnostaa jäseniä

Insinööriliiton jäseniä on ehdokkaana sunnuntaina pidettävissä kuntavaaleissa noin 200. Suunnilleen neljännes ehdokkaista on naisia.

Insinööriliitto keräsi IL-taustaisia kuntavaaliehdokkaita ehdokkaiden oman ilmoituksen mukaan. Ennen ennakkoäänestyksen alkua, toukokuun lopussa, ehdokkuudestaan oli kertonut noin 190 jäsentä.

Eniten insinööritaustaisia ehdokkaita on puolueista kerännyt kokoomus, jonka osuus on 53. Keskustalla ja perussuomalaisilla on kummallakin 28 ehdokasta. Niitä seuraavat SDP (24), Vihreät (23) ja Vasemmistoliitto (16).

Luonnollisesti IL-taustaisia ehdokkaita on eniten isoissa kaupungeissa. Listan ykkönen on Oulu 13 ehdokkaalla. Jyväskylässä insinööritaustaisia ehdokkaita on yhdeksän. Espoossa ehdokkaita on kahdeksan, Helsingissä, Lahdessa ja Turussa seitsemän.

Lue lisää: www.ilry.fi/kuntavaaliehdokkaat

Liikunta- ja kulttuurisetelit kuluvat tuttuihin juttuihin

Useat työnantajat tarjoavat työntekijöilleen työsuhde- etuna liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Koronaviruspandemian vuoksi suljettujen paikkojen takia niiden käyttäminen on ollut hankalaa, ja seteleitä on jäänyt varastoon. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, mihin jäsenet käyttävät setelinsä.

Jäsenistä 39 prosenttia aikoo käyttää setelit samoihin palveluihin kuin aiemmin. Neljännes puolestaan on valmis uusiin kokemuksiin, kunhan käyttömahdollisuudet jälleen avautuvat rajoitusten jäljiltä.

Reilu viidesosa ei saa virikeseteleitä lainkaan, ja 14 prosenttia epäilee, ettei ehdi käyttää seteleitä. Gallup-kysymykseen vastasi 682 jäsentä.