Salla Hintsanen huolehtii, että varastossa riittää kankaita.
Salla Hintsanen huolehtii, että varastossa riittää kankaita.

Aurinkovoimaa

vaatteisiin

Tekniset kankaat kehittyvät ja tuovat työvaatteisiin uusia toimintoja.

Tulevaisuudessa ratapiha- työntekijällä saattaa olla päällään työhaalari, joka seuraa käyttäjänsä elintoimintoja ja liikkeitä. Tämä turvaa työntekijää junien keskellä.

– Jos työntekijä ei osoita elonmerkkejä, haalari hälyttää apua, selittää tuotepäällikkö Salla Hintsanen Foxasta.

Foxa on tekstiilitoimittajana aurinkovoimaan kytkeytyvässä työvaatteiden kehityshankkeessa. Aurinkokennoja kehittää Aalto-yliopisto, antureita Haltian, ja protovaatteita valmistaa ja kokeilee Lindström.

Sovellus on yksi hahmotelma toiminnallisesta älykkyydestä, jota voidaan kytkeä tulevaisuuden työvaatteisiin. Älytoiminto vaatii kankaaseen integroidun joustavan aurinkokennon, jotta työvaatteen mukana ei tarvitse kantaa painavia ja lataamista vaativia akkuja. Työvaate voidaan huoltaa.

Kangastoimittaja Foxa on pieni, 11 henkeä työllistävä yritys Forssassa. Pienuudestaan huolimatta sillä on asiakkaita ympäri maailmaa, ja aurinkoenergiaa hyödyntävä tutkimusprojekti on vain osa yrityksen kehityshankkeista.

Laboratorio testaa näytteitä

Hintsanen esittelee Foxan tiloja. Täällä sijaitsee laboratorio, jossa kehitystyön tuloksia ja laatua testataan.

– Testilaitteet mittaavat muun muassa kankaiden vesipilariarvoa, vedenhylkivyyttä, puhkaisulujuutta, hankauksenkestoa ja palonkestävyyttä.

Jos jokin kangas ei toimi halutussa tarkoituksessa, kangasta voidaan parantaa vaihtamalla esimerkiksi lankoja, rakennetta tai käsittelyä. Monipuoliset multinorm-kankaat voivat olla samaan aikaan esimerkiksi huomiovärisiä, antistaattisia sekä suojattuja tulelta ja kemikaaliroiskeilta.

Useat tekniset kankaat ovat kuitusekoitteita, mutta nykyään vastuullisuusvaatimukset puhuvat monomateriaalien käytön puolesta. Yhdestä kuidusta tehty vaate on helpompi kierrättää. Kierrätys- ja strecth-materiaalit ovat yhä yleisempiä.

– Työvaatteet ovat muuttuneet yhä enemmän vapaa-ajan vaatteiden suuntaan niin kankaan kuin mallinkin osalta, Hintsanen vertaa.

Laboratorion viereisessä neuvotteluhuoneessa seisoo mallinukkeja. Yksi esittelee futuristisesti leikattua harmaata kaapua.

– Se on asiakkaan suunnittelema pestävä koronasuojavaate sairaanhoitohenkilökunnalle. Malli ei ole tullut käyttöön, mutta samaa vedeltä ja roiskeilta suojaavaa kangasta käytetään muun muassa viranomaiskäytössä.

Osa suojavaatteista on insinööreillekin tuttuja. Esimerkiksi valkoisia suojatakkeja käytetään laboratorioissa ja huomiovärisiä tehtaissa tuotannon puolella.

Armeija tuli tutuksi

Hintsanen valmistui tekstiili- ja vaatetekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003. Hän hankki kokemusta vaateteknologiasta Puolustusvoimista ennen kuin siirtyi Foxalle vuonna 2016.

– Olin kummallakin työnantajalla hetken saman hankkeen kimpussa: uuden verryttelyasun kehittämisessä.

Foxa hankkii kankaita 30 tehtaalta maailmalta. Niitä lähtee eteenpäin työ-, armeija-, ulkoilu- ja lastenvaatevalmistajille. Suurin osa toimituksista menee ulkomaille.

Yrityksen toiminta alkoi käytännössä vuonna 2008, kun työvaatekankaita valmistanut Finlayson-Forssa meni konkurssiin. Asiakkaat tarvitsivat edelleen kankaita, joten pöytälaatikossa pidetty yritys aloitti toimintansa.

Kotimaan vaateteollisuudessa viime vuodet ovat olleet tasaisia. Koronavuosi vähensi Foxan normaaleita tilauksia, mutta sairaaloihin toimitetut kertakäyttömaskit kasvattivat liikevaihtoa.

Suunnittelu pysyy kotimaassa

Työvaatteiden valmistuksessa toimii kotimaassa 27 yritystä, jotka työllistävät noin 300 työntekijää. Alan todellinen koko on arviolta kaksinkertainen, kun mukaan luetaan muihin toimialaluokkiin rekisteröityneet yritykset, jotka kuitenkin valmistavat tai valmistuttavat työvaatteita. Muu vaateteollisuus on pitkälti siirtynyt maasta.

– Valmistus ei ole ainoa vaateteollisuudessa arvoa tuottava asia. Tuotteiden suunnittelu, kaavoitus ja tuotekehitys ovat vahva osa-alue Suomessa, sanoo Suomen tekstiili ja muoti -yhdistyksen asiantuntija Katri Pylkkänen.

Työvaatteita valmistavat yhä kotimaassa ainakin Imagewear, Laiho, Leijona ja Varpuke.

– Suomessa on puhuttu suojavaatteiden valmistuksen omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Toivottavasti se pysyy korkeana, Pylkkänen sanoo.

Pestävä koronasuojavaate sairaanhoitohenkilökunnalle jäi prototyypiksi.Pestävä koronasuojavaate sairaanhoitohenkilökunnalle jäi prototyypiksi.