Työmaainsinööri Arto Louko katselee alas Helsingin Tanssin talon tulevan näyttämön takaseinän harjalta, jonka reunassa harjateräkset sojottavat kohti sinistä taivasta. Kymmenen metriä alempana kypäräpäiset työmiehet asentavat samanlaisia rautoja maahan poikittain. Raudoituksen päälle valetaan pääsalin lattia.

– No, onhan tämä omalla tavallaan erilainen ja kiinnostava rakennusprojekti. Pitkästä aikaa melkein kokonaan paikalla valettu runko.

Paikalla valettu, vanhakantaisempi rakennustekniikka sopii taidekäyttöön tulevan rakennuksen ja sen yhteydessä seisovan jyhkeän Kaapelitehtaan henkeen. Loukon edellinen projekti oli Kalasataman K-kampus eli Keskon pääkonttori, jonka teräsbetonielementit tuotiin nykyaikaisen tavan mukaan työmaalle valmiiksi valettuina.

Nyt Ruoholahden merimaisemaan 1930–50-luvuilla rakennettu tehdas ja nykyinen kulttuurikeskus saa kylkeensä Loukon sanoin 27 metriä korkean laatikon, kun Tanssin talo jatkaa kohoamistaan.

Tanssin taloon halutaan vanhan tyylistä hienosahattua lautamuottipintaa, joka vaatii paikalla valamisen.

Työpäivät alkavat aikaisin

Loukon työhön kuuluu toimistotyötä, kuten laskujen käsittelyä ja suunnitelmatilausten tekemistä urakoitsijoille sekä pöytäkirjojen kirjoittamista. Mutta aamu alkaa työmaan uusien työntekijöiden perehdyttämisellä kello seitsemän.

– Työt lopetellaan yleensä neljän maissa, mutta meillä on melulupa kuuteen asti.

Louko viittilöi työmaan eri laidoille ja selostaa innostuneesti rakennuksen ulkopintojen materiaaleja.

– Taloon tulee tavallaan tuplajulkisivu. Betonirungon päälle tehdään termorankaseinä eristyksineen ja sitten sadetakki eli sellainen vettä pitävä kerros. Sen päälle tulee seinäpinnasta irti halkaisijaltaan 60-senttisiä paljetteja.

Yhden seinän ulkopinta on ruostutettua terästä ja toisen kiillotettua rosteripintaa, eli kuin suuri peili.

Arkkitehtien suunnitelman mukaan rakennus tavoittelee painovoimaa uhmaavaa vaikutelmaa eli se näyttää alareunastaan leijuvan irti maasta.

– Ruostutetun teräksen osuus on tosiaan pari metriä maan pinnasta irti, Louko sanoo.

Taustalla pitkäjänteinen projekti

Omasta talosta tanssitaiteen tekijöiden ja harrastajien käyttöön alettiin haaveilla jo vuonna 1985, jolloin Suomen valtioneuvosto tunnusti tanssin omaksi taiteenlajikseen. Matkaa ovat hidastaneet erinäiset kivenmurikat, joista yksi on tietenkin ollut raha.

Kiinteistö Oy Kaapelitalon rakennuttamalle 40 miljoonan euron hankkeelle löytyi rahoitus: suurin rahoittaja on Jane ja Aatos Erkon säätiö, ja loput kustannukset katetaan valtion, Helsingin kaupungin ja rakennuttajan voimin.

Tanssin talon päätoteuttaja on Haahtela-rakennuttaminen Oy, Loukon työnantaja. Yhtiötä luotsaava Yrjänä Haahtela on myös hankkeen rakennuskonsultti, ja sellaisena maineikas. Miehen tiedetään pysyvän hyvin budjeteissa, mikä on rakennusalalla kunnioitettavaa. Haahtela on vastannut kiitettävästi myös esimerkiksi Amos Rexin taidemuseon rakentamisesta sekä Svenska Teaternin peruskorjauksesta.

Tanssin talo etenee alkuvaikeuksien jälkeen suunnitelmien mukaan. Edes koronavirus ei ole toistaiseksi vaikuttanut siihen.

– Pari työntekijää on ollut pienessä flunssassa ja pysyneet sitten ohjeistetun ajan kotona, Louko sanoo.

Hänellä on menossa Haahtelan palveluksessa jo 14. vuosi. Ylistarosta kotoisin oleva maalaistalon poika suunnitteli aikoinaan ensin kotitilalle jäämistä, mutta totesi sitten, ettei ahdinkoon ajettu maatalous elätä.

– Paappa oli muurari ja eno työskenteli rakennusalalla, myös opettajana, Louko kertoo.

– En Vaasan ammattikorkeakoulussa saanut harjoittelupaikkaa kotiseudulta, ja tulin vaasalaiseen firmaan tänne kesätöihin.

Töissä kunnes tanssi alkaa

Kaapelitehtaan vieressä levittäytyi vielä viime alkusyksystä puistomainen alue, jonka toisella reunalla koripalloilijat pompottelivat ja donkkailivat asuintalojen välissä.

Louko oli istunut Haahtelan työmaatoimistossa Kaapelitehtaan kolmannessa kerroksessa jo kuukauden, kun puiston puita alettiin raivata viime lokakuussa. Helmikuussa valettiin juhlallisesti peruskivi, ja läsnä oli niin kaupungin hallinnon, politiikan kuin tanssitaiteen vaikuttajia.

Nyt peruskiven kuopan peittää jo tulevan pääsalin lattian betoninen pohja. Sen päällä ei kuitenkaan tulla näkemään tanssin ystäviä vielä aikoihin, sillä Haahtelan ja urakoitsijoiden työn on määrä olla valmis vasta lokakuussa 2021.

Louko tulee viihtymään Tanssin talon parissa koko rakennusprojektin ajan, mutta tuskin sen jälkeen. Vai seuraako hän myös tanssia.

– En seuraa.