Suomen EU-puheenjohtajakaudesta on tulossa raskas, sillä moni ratkaisu on siirtynyt syksylle. Lisäksi Britannia ajautuu ulos unionista ja parlamenttivaalit heikensivät vakiintuneiden puolueiden asemaa.

Suomi joutuu kipparoimaan EU- laivaa varsin hankalassa tilanteessa. Ajatuspaja Centre for European Reform (CER) on koonnut listan tulevista muutoksista. Ne ovat pääosin kielteisiä niin unionille kuin Suomellekin. Mukaan mahtuvat muun muassa ilmastokysymykset, puolustus ja kilpailupolitiikka.

CER:n ulkopolitiikkajohtaja Ian Bond muistuttaa, että Suomen kaudella EU:n ja Britannian tulevat suhteet ovat vahvasti esillä. Hän toivoo, että Euroopan komissio ja Suomi osoittavat viisautta, kun Britannia irtautuu unionista.

Kova Brexit pitäisi välttää

Britannian ero heikentää unionia vakavasti. Mahdollisuudet torjua rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia vähenevät etenkin, jos niin sanottu kova Brexit toteutuu.

Tällöin ei solmita sopimuksia esimerkiksi eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Kansainvälisesti toimivia terroristeja ja rikollisia olisi vaikeampi jäljittää ja luovuttaa Britanniasta EU-maihin ja päinvastoin.

CER:n tutkijaryhmä varoittaa, että vaikka into puhua unionin yhteisestä puolustuksesta kasvaa, todellisuudessa eurooppalainen puolustusyhteistyö uhkaa Brexitin takia heikentyä.

Yhteiset linjaukset vaativat työtä

Toinen Suomen puheenjohtajakaudelle tuleva pulma on yhteisen linjan löytäminen eripuraisten jäsenmaiden välille. Suomella on hyvä maine ratkaisujen kehittäjänä, mutta tällä kertaa kiistakysymyksiä on paljon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Saksa otti muista jäsenmaista poikkeavan linjan jo maaliskuun huippukokouksessa. Saksa ryhtyi jarruttamaan uusia ilmastotavoitteita teollisuutensa nimissä.

Myös aloite pääomamarkkinoiden yhtenäistämisestä ja syventämisestä on edennyt hitaasti. Tilanne muuttuu, kun Euroopan selkeästi suurin rahoituskeskus Lontoo siirtyy Brexitin myötä EU:n ulkopuolelle.

Rahoitus on ratkaistava syksyllä

CER ennustaa muutoksia myös kilpailukykypolitiikkaan. Komission vahvaa roolia vierastanut Britannia jää unionin ulkopuolelle. Saksan ja Ranskan vaikutusvalta kasvaa, joten kilpailupolitiikassa voidaan saavuttaa tuloksia.

Suomelle tulee hoidettavaksi myös unionin uuden budjetin valmistelu kaudelle 2021–2027. Se on yhä täysin levällään. Kiistaa on mm. unionin alue- ja rakennerahastoista, maksuosuuksista ja budjetin loppusummasta.

Ratkaisevaa Suomen onnistumiselle puheenjohtajana on, pystyykö maamme nousemaan yhdistäväksi voimaksi. Rahoitusneuvotteluissa taakkana voi olla Suomen kuuluminen tiukkaa budjettilinjaa vaaliviin valtioihin.

Laillisuusperiaatetta vaalittava

Lisäksi parlamenttivaalien tulos vaikuttaa olennaisesti unionin toimintakykyyn. Osa populistiryhmistä on ilmoittanut jarruttavansa päätöksiä kaikin mahdollisin keinoin.

Yhteisten sääntöjen puolustaminen on noussut yhä tärkeämmäksi asiaksi Euroopassa. CER:n Ian Bond koros- taa, että Suomen ykköstehtävä on tukea laillisuusperiaatetta.

– Ei pidä luopua toivosta, Bond vetoaa.

Laillisuutta polkevien ja unionin periaatteita vastaan rikkovien valtioiden joukko on iso: nykyinen EU-puheenjohtajamaa Romania, EU:n kurinpitoon joutunut Puola sekä Unkari. Bond pitää Unkaria menetettynä tapauksena, koska pääministeri Viktor Orban on alistanut valtaansa median ja yhteiskunnan keskeiset instituutiot.

Bond arvioi kuitenkin EU:n itäisiä jäsenvaltioita yhdistävän niin sanotun Visegrád-ryhmän toimintakyvyn vähäiseksi. Ryhmään kuuluvat Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari. EU-myönteisen ja liberaaleja arvoja edustavan Suzana Caputovan valinta Slovakian presidentiksi on hänestä myönteinen merkki siitä, kuinka kansalaiset voivat asettua korruptiota ja yksinvaltapyrkimyksiä vastaan.