Hyönteiset saattavat vähitellen korvata lihan proteiininlähteenä suomalaisten ruokapöydässä. Nurmeslainen insinööri, Technobug-startup- yhtiön toimitusjohtaja Niina Huikuri kehittää automaatiota sirkkojen kasvatukseen.

Laki salli hyönteisten käytön elintarvikkeena viime vuoden alusta lähtien. Sirkkoja voi ostaa kaupoista kokonaisina paistettavaksi tai leivän sisään jauhettuina.

– Suomi on noussut lyhyellä aikavälillä yhdeksi alan kärkimaista. Täällä on kymmeniä hyönteisfarmausyrityksiä ja useampi teknologiayrityskin, Huikuri kertoo.

Nyt sirkkabuumi on hiljentynyt suvantovaiheeseen. Vuoden alussa meni konkurssiin yksi farmi ja toinen alaan liittyvä teknologiayhtiö. Huikuri pitää normaalina, että uudella alalla osa startupeista häviää. Alku-uteliaisuuden jälkeen myynti tasaantuu.

– Hinta vaikuttaa: hyönteisruoka on vielä premium-tuote, sillä tuotantohinta on korkea. Kysyntä on kuitenkin kasvanut hiljakseen koko ajan.

Automaatti hoitaa kasvatuksen

Kasvatus on toistaiseksi kallista, koska sirkat vaativat jatkuvaa silmälläpitoa ja hoitoa. Automatisointi vähentää ympärivuorokautisen työvoiman sekä käsityön tarvetta ja tekee ruoasta siten nykyistä halvempaa.

– Viljelijä ei vapaata päivää näe. Me haluamme automatisoida rutiineja, Huikuri tiivistää.

Automaatio ruokkii ja juottaa sirkat, säilyttää optimaaliset elinolot sekä seuraa kasvua. Alkuvaiheessa yritys tuo markkinoille kasvattamokonseptin, jossa on helpotettu eniten aikaa vieviä toimia. Myöhemmässä vaiheessa automaation määrä kasvaa vaihe vaiheelta.

Technobug kehittää ja myy kasvatusteknologiaa. Laitteiden valmistuksen yritys teettää toistaiseksi alihankintana. Vaikka kasvuyhtiöt keskittyvät suuriin kaupunkeihin, Huikuri pitää Pohjois-Karjalaa hyvänä paikkana aloittaa toiminta.

– Olen aina ollut avoin uusille ideoille, joita voisi alueellamme kehittää. Hyönteistalous oli uusi ja mielenkiintoinen ala.

Ympäristövaikutukset merkitsevät

Hyönteisravinnon osuus kasvaa ennusteiden mukaan maailmalla. Technobug viittaa arvioon, että vuoteen 2025 mennessä ruokahyönteisten markkinat kasvavat arvoltaan 2,5 miljardiin dollariin, kun vuonna 2016 luku oli 200 miljoonaa.

Vastaava ennuste rehuhyönteisten osalta on 2,3 miljardia dollaria.

Kasvun takana on huoli ympäristön kestävyydestä. Maapallon väestö kasvaa, mutta ruoantuotannon ala ei kasva ainakaan ekologisesti kestävästi. Siksi tuotantoa pitää järkeistää, ja hyönteisten kasvatus on lihatuotantoa tehokkaampaa.

Omassa ruoanlaitossaan Huikuri käyttää sirkkoja jauhoina leivonnassa, maustettuina paistinpannulla ja pizzassa. Sirkoissa on runsaasti proteiinia ja hyviä aminohappoja, ja rasvaa on niukasti.

– Pizzassa sirkat ovat vähän kuin katkaravut tai etanat. Suutuntuma on parempi kuin etanalla, ja maku on miedompi kuin katkaravulla. Mausteilla voi vaikuttaa siihen, miltä ne maistuvat.

Sirkat sopivat ravinnoksi ihmisille, lemmikki- ja tuotantoeläimille sekä kaloille. Eläimille kelpaavat sirkkojen lisäksi myös kärpästen toukat ja jauhomadot. Rehu on kuitenkin niin halpaa, että sen kanssa sirkat eivät vielä kilpaile, eivätkä kaikki hyönteiset maistu ihmisille.

Työ opetti yrittämisestä

Huikuri on syntyjään joensuulainen mutta asuu Nurmeksessa. Hän valmistui ympäristöteknologian insinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2007. Ymmärrys yrittämisestä karttui, kun hän työskenteli yritysasiantuntijana Pielisen Karjalan kehittämiskeskuksessa bio- ja kiertotaloushankkeissa.

Technobug perustettiin viime vuoden heinäkuussa, kun yhtiö sai rahoitusta bisnesenkeleiltä ja Business Finlandilta. Yrityksessä on kiinni myös Huikurin omaa rahaa, sillä hän omistaa siitä noin viidenneksen. Startup- ura tuntuu insinööristä hyvältä valinnalta.

– Se on vapaata ja antaa mahdollisuuksia. Itse voi päättää, miten asiat tekee ja milloin menee töihin. Jos tekee paljon töitä, voi saavuttaa paljon.

Neljällä Technobugin perustajalla on urheilutausta. Huikuri harrasti aikanaan fitnessiä ja kiinnostui siksi tutkimaan, mistä saa proteiinia.

– Sitä kautta törmäsin hyönteisiin.

Technobugin pilottilaitos toimii Nurmeksessa, mutta yritys ei päästä vielä kuvaamaan laitteistoa. Lopullinen prototyyppi valmistetaan kesällä ja saadaan tavoitteen mukaan ensimmäiselle asiakkaalle tänä vuonna.