Elovena-tyttö pitelee käsissään kauralyhdettä, hymyilee ja tähyää tulevaisuuteen. Niin myös hän, hän ja hän. Raisio Oyj:n Nokian myllyn pakkaamossa liukuhihnalla kulkee ohitsemme peräti 80 vaaleaa kansallispukuista neitokaista minuutissa.

Pakkausten sisällä on tällä kertaa kokonaisia kaurahiutaleita. Keittoaika on pitempi ja maku hieman erilainen kuin tutummissa kahteen tai kolmeen osaan leikatuissa hiutaleissa.

Raisio-konsernin kysynnänhallintapäällikkö, elintarvikeinsinööri Harri Ojala on ehtinyt syödä tänä aamuna puuroa jo kahdesti, Nokian tehtaan käyttöpäällikkö, elintarvikeinsinööri Jorma Rousu vain kerran.

– Söin puuroa kotona Ruskolla, ennen kuin lähdin töihin. Sitten söin täällä toisen kerran, aamupuuronkeitto kuuluu tehtaan laboratorion tapoihin, Ojala kertoo.

– Käytämme kaurapuuroon aina kyseisen päivän kauraeriä, joten se on samalla myös laadunvarmistusta. Sitä virallisempaa laadunvarmistusta tehdään toki monessa eri pisteessä tuotantoprosessin aikana, Rousu lisää.

Töitä kahdella paikkakunnalla

Harri Ojala on pääasiassa töissä yrityksen Raision toimipisteessä, mutta hän vierailee säännöllisesti myös Nokialla. Nokialla valmistetaan muun muassa kaurahiutaleita ja ruisjauhoja; Raisiossa tehdään esimerkiksi vehnäjauhoja ja pastoja.

Jo vuodesta 1996 Raision palveluksessa ollut Ojala hoitaa tilaustoimitusketjuja kummassakin tehtaassa.

– Kehitän ja optimoin tuotannon toiminnanohjausjärjestelmäämme ja toimitusvarmuuttamme. Toisaalta tehtäviini kuuluu myös kysynnän ennustaminen. Työ on mielenkiintoista, kun pääsen olemaan niin monessa mukana.

Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Päteekö tämä myös Ojalan työhön vai onko kaikki selvää kauraa?

– Jo valikoimissa olevien tuotteiden kysynnän ennustaminen on helpompaa, mutta uutuustuotteiden kohdalla se on selvästi haasteellisempaa, kysynnänhallintapäällikkö vastaa.

– Viime aikoina erityisesti kauraisten väli- palakeksien menekki on yllättänyt iloisesti.

Ison tuoteperheen voimalla

Elovena-neidolla, Suomen tunnetuimpiin kuuluvalla brändillä, on ikää jo reilut yhdeksänkymmentä vuotta. Hän vaikuttaa kuitenkin olevan melkeinpä elämänsä vedossa – ja entistä trendikkäämpi.

Perinteisten kaurahiutalepakkauksien lisäksi tyttö seikkailee myös maustettujen pikapuurojen ja, kuten sanottu, erilaisten välipalakeksien kääreissä.

Hän on lainannut nimensä myös esimerkiksi Raision uudelle innovaatiolle Elovena Muru kaurajauhikselle. Kauran lisäksi kaikkeen ruuanlaittoon, muun muassa tortilloihin ja pastakastikkeisiin sopivassa tuotteessa on käytetty palkokasveja.

– Suomessa on menossa kaurabuumi. Kaura istuu erinomaisesti nykytrendeihin; ihmiset haluavat luonnonmukaista ja terveellistä ruokaa, Ojala pohtii.

Raisio on linjannut ydinliiketoiminnakseen terveelliset elintarvikkeet. Elovenan lisäksi sen tunnettuja tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Benecol, Sunnuntai, Nalle sekä Torino.

Myllynkiveä ei pyöritetä käsin

Rousu muistuttaa, että Raisiossa kaura on toki ollut iso juttu jo pitkään, vuosikymmeniä.

– Tällä hetkellä ostamme 40 prosenttia kaikesta Suomesta tuotetusta elintarvikekaurasta.

Hän kuvailee, että kaurahiutaleiden valmistusprosessissa kaura otetaan vastaan, puhdistetaan, kuoritaan, lämpökäsitellään, leikataan, hiutaloidaan eli höyrytetään samalla kun kaura kulkee valssien läpi, jäähdytetään, säilötään ja pakataan.

– Perusprosessi on pysynyt samana jo vuosikymmeniä. Alussa ei tosin ollut lämpökäsittelyä. Ja kaikki on nykyään pitkälle automatisoitua ja koneellistettua. Meillä on tehtaassa esimerkiksi yli 2 000 sähkömoottoria. Jauho- tai viljasäkkejäkään ei paljon käsin siirrellä.

Nokian hiutalemylly pyörii kolmessa vuorossa, pakkaus tapahtuu kahdessa vuorossa. Linjastoja ohjaavia ja valvovia työntekijöitä on viitisenkymmentä; huolto-, varastointi- ja siivoustoiminnot on ulkoistettu.

Suomalaisten suosiossa

Myös monet muut valmistajat ovat viime aikoina löytäneet kauran. Kauppoihin on tullut paljon erilaisia kauratuotteita, ennen kaikkea kaurajuomia.

– Kilpailu on kiristynyt, mutta kuluttajan kannalta se on tietenkin vain hyvä asia. Uudet erilaiset tuotteet vievät koko alaa eteenpäin, Ojala miettii.

Vaan entäpä kaurajuomat eli syrjäyttävätkö kaurajuomat joskus maidon?

– Tällä hetkellä tuollainen tuntuu ehkä utopistiselta, mutta eihän sitä tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, osittain ilmastonmuutoksenkin siivittämänä, Ojala aprikoi.

– Monille nuorille kaurajuomat ovat jo nyt selkeä ykkösvaihtoehto.

Viljalle on vientiä

Suomi sopii säänsä takia hyvin kauranviljelyyn. Raisio vie kauratuotteita muun muassa Venäjälle ja Baltiaan, kokeiluja on tehty myös esimerkiksi Kiinassa.

Olisiko suomalaisesta kaurasta jopa maailmanvalloitukseen?

– Suomalaisella kauralla on varmasti potentiaalia ulkomaillakin, mutta maailmanvalloitus ei ole tietenkään helppoa. Toistaiseksi kaura ei ole muualla yhtä tunnettu vilja kuin Suomessa.

– Luulen, että paljon riippuu siitä, mitä kaikkia mielenkiintoisia tuotteita kaurasta innovoidaan, Ojala arvioi.

Venäjä ja Baltia ovat perinteisiä puuromaita, mutta puurolla tuskin valloitetaan vaikkapa Välimeren aluetta.

Silvio Berlusconillakin voi olla ehkä kaurapuurossa nieleskelemistä. Ainakin aluksi.