opiskelijat
Mekaanikon elämää
Ajoneuvotekniikan opiskelija on unelma-alallaan.
Vuonna 2018 ammattikorkeakouluopinnot aloittanut Boris Rimpilä opiskelee ajoneuvotekniikkaa Metropoliassa. Hän oli jo ehtinyt tehdä ajoneuvo-asentajan töitä 11 vuotta.
– Auto-alan kehitystyö on lähellä sydäntäni, hän sanoo.
Lähinnä projektitöitä tekevästä Rimpilästä paistaa halu työskennellä autojen parissa. Viimeisimpänä projektina hän on tehnyt omasta autostaan etäohjattavan. Mobiilisovelluksen avulla auton saa esimerkiksi käyntiin ja sammutettua sekä valoja voi ohjata. Kauko-ohjauksessa on sekä Bluetooth- että SIM-korttioptio.
Projektia on vetänyt Metropolian lehtori Anssi Ikonen, joka on innostanut opiskelijoita kokeilemaan uusia tekniikoita ja päästänyt niin sanotusti opiskelijat irti. Ikonen antoi Rimpilän toteuttaa ideansa etäohjattavasta autosta.
Rimpilällä on muutamakin kulkuväline, ensimmäisensä Toyota Corollan hän osti 16-vuotiaana. Sen lisäksi hänellä on kiihdytyskilpa-autona Mitsubishi Lancer, moottoripyöränä Streetfighter ja projekti-autona toimii näyttely- ja kruisailukäytössä oleva Nissan 300Z.
Lentokenttä leikkipaikkana
Rimpilä työskentelee Malmin lentokentällä ylempänä apumekaanikkona. Kentällä huollettavia koneita on laidasta laitaan, esimerkiksi Cessna 172 Skyhawk ja 1973 Piper PA-28 Cherokee.
Kentän laidalta oli myös vanha 20 vuotta seissyt pienkone. Rimpilä otti yhteyttä omistajaan ja sai vapaat kädet entisöintiin. Nykyään kone on mainiossa kunnossa ja odottaa mahdollisuutta katsastukseen.
– Hauska yhteensattuma, että kone oli Sports Car Cen- terin omistuksessa, koska olen suunnitellut meneväni työharjoitteluun kyseiseen yritykseen, Rimpilä kertoo.
Kaksi vuotta lentokentällä työskennellyt Rimpilä pitää työtään mukaansatempaavana, ettei haittaa, vaikka päivät ovat olleet pitkiä mutta antoisia. Koneita huolletaan auringonnoususta auringonlaskuun, joskus pidempäänkin, ja asiaan kuuluvasti Top Gun -haalarit päällä.
Kulkuneuvoja pienestä pitäen
Moskovassa vuonna 1989 syntynyt Boris Rimpilä aloitti tekniikan kanssa puuhastelun jo 6-vuotiaana. Kukaan muu perheestä ei ollut kiinnostunut aiheesta, ja kotona oli varastojäämistönä suuri määrä elektroniikkaa.
Moskvitsh-polkuautot, jotka olivat varsinaisen ”Mossen” lastenversioita, saivat omalta osaltaan Rimpilän innostumaan ajoneuvotekniikasta. Kozelskissa oli omalla tontilla lato, jossa oli paljon 1930-luvun toimimattomia ja hylättyjä moottoripyöriä. Tekemistä siis riitti.
– Lapsuudesta eteenpäin minua on aina ympäröinyt tekniikan ala, ja se on loppuikänikin niin, Rimpilä sanoo.
Opiskelijat kokoontuivat JJNP:lle
Insinööriopiskelijaliitto IOL:n järjestöjohdon neuvottelupäivät JJNP järjestettiin Tampereella toukokuisena lauantaina. Samassa yhteydessä oli seminaari aiheesta, millainen on insinööriopiskelija.
Muita puheenaiheita olivat opiskelijoiden yhteyshenkilötoiminta sekä sen rinnastaminen luottamusmiestoimintaan, IOL:n 65-vuotispäivä vuonna 2020 sekä opiskelijoiden piiritoiminta.
Tilaisuudessa kuultiin myös Danske Bankin edustajan puheenvuoro akavalaisesta yhteistyöstä, edunvalvontajohtaja Petteri Oksan ajankohtaiset kuulumiset edunvalvonnasta sekä Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon tervehdys.
Päivän aikana keskustelua riitti siitä, miten insinööriopiskelijat ja insinöörikulttuuri näkyy ulospäin. Paikalla oli kutsuttu myös muiden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen edustajia, jotta keskustelusta saatiin mahdollisimman monipuolinen ja kattava.
– Päivän tärkeintä antia oli paikallisyhdistysten edustajien kanssa käyty keskustelu piiri- ja yhteyshenkilötoiminnasta, koska liitto on jäseniään varten, ja näin pystymme parhaiten auttamaan paikallista toimintaa, kertoi IOL:n hallituksen jäsen Eero Muikku.
JJNP:n ilta huipentui Insinööriliiton 100-vuotisjuhlaan liittyvään Tulevaisuutta luomassa -hyväntekeväisyyskonserttiin.
Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Twitter IOLry
Instagram @insinooriopiskelijaliitto
Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi
IOL:n ÄÄNI
Tero Hakala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto
Vaaleista nuorille tulevaisuus
Pitkä vaalikevät oli esillä mediassa sekä nuorten ja etenkin opiskelijoiden kahvipöytäkeskusteluissa. Puhuttiin aktiivisesti ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta ja työelämäpolitiikasta. Nuoret järjestivät mielenosoituksia ja erilaisia tempauksia äänen esille saamisen edistämiseksi.
Nuoria valittiinkin eduskuntaan enemmän kuin aikaisemmin. Seuraavat kuukaudet näyttävät meille, miten hyvin nuoria kuunneltiin isossa kuvassa.
Opiskelijoilla ja varsinkin tulevilla opiskelijoilla on huoli koulutuksesta ja sen rahoituksesta. Viime vuosien koulutusleikkaukset ovat vaikeuttaneet opintojen järjestämistä jokaisella opintoasteella.
Ammattikorkeakouluissa kursseja perutaan ja siirretään opettajapulan vuoksi. Opettajapula tuottaa myös vaikeuksia opiskelijoille, joilla on tarvetta saada ohjausta ja tukea opintoihinsa. Kurssien sisältöjä myös karsitaan, jotta edes osan opetuksen laatu pystytään pitämään yllä.
Opiskelijoilta – tulevaisuuden ammattilaisilta – jää koulussa oppimatta tärkeitä taitoja työelämää varten. Työelämässä onkin ihmetelty, miten perusasioiden opettaminen on voinut jäädä pois tai opetusta on annettu liian vähän.
Ammattikorkeakoulut eivät osittain ole osanneet huolehtia rahoituksen vähenemisestä. Resurssoinnissa ei siis ole onnistuttu halutulla tavalla. Opetusmetodit ovat myös monessa koulussa pahimmillaan vuosia vanhoja.
Digitalisaatiota on pidetty kaikkien ongelmien korjaajana, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt lastenkenkiin ainakin toistaiseksi.
Seuraavan neljän vuoden aikana pitää korjata paljon. Korkeakoulujen kokonaisrahoitusta on kasvatettava. Opettajille on taattava tarvittava aika valmistella ja opettaa aihekokonaisuudet.
Tekniikan alojen kiinnostusta on nostettava ja varsinkin naisten osuutta kasvatettava. Tärkeiden ja haastavien peruskurssien kuten statiikan, dynamiikan, mekaniikan ja lujuusopin kurssien opetukseen on panostettava enemmän.
Useimpien opinnot ovat tauolla
Opiskelijat ovat parhaillaan kesäopinnoissa, kesätöissä tai lomailemassa. Parin kuukauden päästä on aika palata takaisin jatkamaan opintoja.
Myös liiton asiantuntijat aloittavat elokuussa jälleen kiertämään ammattikorkeakouluja. He kertovat järjestäytymisen tärkeydestä, työttömyyskassasta sekä liiton tarjoamista palveluista ja eduista.
Tarkkaile sosiaalista mediaa sekä oman paikallisyhdistyksesi päivityksiä ja ilmoitustaulua. Niissä kerrotaan, koska liiton asiantuntija on seuraavan kerran koulullasi tai keneltä voit kysyä mitä tahansa esimerkiksi Insinööriliittoon ja opiskeluun liittyvää asiaa.
Muista, että tulemme koulullesi juuri sitä varten.