Viiden puolueen hallitusohjelmaneuvottelijat ja sadat asiantuntijat ahersivat Säätytalossa lähes koko toukokuun ajan valmistelemassa uuden hallituksen ohjelmaa. Tuloksena syntyi totuttua tuhdimpi lukupaketti.

Palkansaajan näkökulmasta hallitusohjelmaa voi pitää edellistä myönteisempänä. Yllätys ei ole, että kolmikantainen valmistelutyö tekee pienen tauon jälkeen paluun yhteiskunnallisten uudistusten ja lainsäädäntötyön valmistelun välineenä. Tämä lisännee ennustettavuutta ja sopuisuutta työelämäkysymyksissä.

Hallitusohjelma on myös haaste työmarkkinaosapuolille. Rinteen hallituksen talouspolitiikka nojaa vahvasti hyvään työllisyyteen ja työllisyysasteen nostamiseen. Ilman niitä monet hallituksen menolisäykset ja investoinnit tulevaisuuteen voivat jäädä kuolleiksi kirjauksiksi.

Kestävän kasvun strategia

Hallitusohjelmassa on monen asian suhteen vahva tulevaisuusote, jolla tähdätään muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, tuottavuuden paranemiseen ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Hallitusohjelmassa puhutaan kestävän kasvun strategiasta, joka hyödyntää huippuosaamista ja koulutustason nousua.

Strategiaan kuuluu niin TKI-määrärahojen nostamista, kasvupolitiikan koordinaatiota ja aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Hallituksen listalla on myös merkittävien liikennehankkeiden käynnistäminen vaalikauden aikana.

Elinvoimaisuutta on tarkoitus tukea alueellisesti tasapainoisesti tavalla. Listalla on niin toimiva liikenneinfra ja tietoliikennepalvelut, koulutus kuin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

Työllisyys edellä

Ohjelma työllisyyspolitiikkaa ja työelämän lainsäädännön kehittämistä koskevissa kirjauksissa on useita Insinööriliiton tavoitteita vastaavia asioita. Työttömyysturvaa uudistettaessa aktiivimallista luovutaan ja tilalle tulee omatoimisen työnhaun mallia muistuttava ratkaisu.

Tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista ja saattaa työttömän työnhakija oikeudet ja velvollisuuden tasapainoon. Suunta on kohti yksilöllisempiä palveluja.

Työmarkkinoille haetaan sopimisen kautta vakautta ja luottamusta. Muun muassa yhteistoimintalaki ja vuosilomalaki on määrä uudistaa. Yt-lain uudistamisen yhteydessä hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset siirretään yhteistoimintalakiin.

Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on paitsi lisätä joustavuutta myös parantaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Myös kilpailukieltosopimusten käyttöön on tulossa rajauksia ja täsmennyksiä. Sen sijaan ammattiliittojen kanneoikeus jäi pois hallitusohjelmasta.

Hyvä mutta riittämätön

Hallitusohjelman lupaamat lisäykset koulutukseen kuuluvat myönteisiin asioihin. Koulutukseen on tulossa hallituskauden aikana lisää rahaa noin 1,5 miljardia, josta 730 miljoonaa on kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.

Indeksien palauttaminen korkeakoulujen rahoitukseen on odotettu muutos. Ammattikorkeakouluille liikenevää 20 miljoonan lisärahoitusta voi kuvata hyväksi aluksi, mutta riittämättömäksi ottaen huomioon aikaisemmat koulutusleikkaukset.

Koulutusmäärien lisäys on hallituksen näkökulmasta ymmärrettävä tavoite muun muassa osaamisen nostamiseksi, mutta samalla pitäisi varmistaa koulutusta vastaavan työn löytyminen.

”Varmistetaan lisäyksen yhteydessä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä”, hallitusohjelmassa todetaan. Kirjaus vastaa Insinööriliiton tavoitteita: työttömäksi ei kannata kouluttaa yhtään osaajaa.

Myönteistä on myös kirjaus jatkuvan oppimisen reformista. Se on syytä valmistella ripeästi ja laajalla yhteistyöllä, jotta jatkuva oppiminen on mahdollista jokaiselle.