Engineers Finland tiivistää insinöörien yhteistyötä
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Helena Hagberg
Uuden yhdistyksen kautta Insinööriliitto voi vaikuttaa voimakkaammin myös EU-tasolla.
Neljä suomalaista insinöörijärjestöä eli Insinööriliitto, Tekniikan akateemiset TEK sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt Tekniska Föreningen i Finland TFiF ja DIFF Ingenjörerna i Finland perustivat toukokuussa uuden yhteisjärjestön. Se sai nimekseen Engineers Finland.
Järjestö edistää koulutus- ja elinkeinopoliittisia sekä työmarkkinatavoitteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Se edustaa lähes 150 000 tekniikan korkeakoulutettua. Uuden järjestön tarkoituksena on toimia jäsenjärjestöjensä ja niiden jäsenten edustajana.
– Haluamme luoda tahon, joka voi lausua kaikkien suomalaisten insinöörien puolesta. Äänellämme on enemmän painoarvoa, kun yhteinen yhdistys sanoo yhden kannan sen sijaan, että eri järjestöt sanovat yhteisen kannan, sanoo Insinööriliiton järjestöjohtaja Tommi Grönholm.
Hänen mukaansa kotimainen edunvalvonta muotoutuu sitä mukaa, kun yhdistys pääsee kunnolla käyntiin.
Kohti pohjoismaista yhteyttä
Engineers Finland hakee myös insinöörien pohjoismaisen järjestön Association of Nordic Engineers ANEn jäsenyyttä.
– Tekniikan ja insinöörien haasteet ovat kansainvälisiä. Ratkaisu on tiiviimpi yhteistyö. Hienoa, että voimme toimia yhdessä järjestöjen jäsenten parhaaksi, Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa sanoo.
TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen korostaa erityisesti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä.
– Insinöörien toimintakenttä on Pohjoismaissa varsin samankaltainen, joten se antaa järjestöyhteistyöllemme erinomaiset mahdollisuudet. Engineers Finland mahdollistaa paitsi vaikuttavuuden myös tehokkuuden lisäämisen kansainvälisessä yhteistyössämme.
Toiminnanjohtaja Britta Sunde (TFiF) ja toiminnanjohtaja Kenneth Jönsson (DIFF) kertovat järjestöjensä lähtevän innokkaasti rakentamaan entistä tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.
Viime syksynä kaikki pohjoismaiset järjestöt nostivat esiin murheensa elinikäisen oppimisen puolesta.
– Osaamista pitää kaikkien mielestä päivittää uran aikana. Liitot voivat olla siinä tärkeässä asemassa esimerkiksi koulutuspolitiikan avulla, Grönholm sanoo.
Pohjolassa satoja tuhansia jäseniä
Samat neljä järjestöä ovat olleet mukana rekisteröimättömässä Insinöörien kansallinen komitea Kanskossa. Uusi yhdistys korvaa sen.
Pohjoismaiseen järjestöön meno kuitenkin edellyttää rekisteröitymistä. Jos kaikki pohjoismaiset insinöörit ovat samassa järjestössä, heitä on yhteensä 600 000.
– Se merkitsee eurooppalaisestikin paljon, Grönholm huomauttaa.
– Osana ANEa voimme vaikuttaa esimerkiksi Euroopan unionissa päätettävään asiantuntijoita ja esimiehiä koskevaan työlainsäädäntöön.
Suomessa on neljän perustajajärjestön lisäksi muitakin insinöörijärjestöjä. Engineers Finlandilla on mahdollisuus kasvattaa jäsenmäärää ja ottaa jäseniä keskusjärjestörajojen yli.
Uusi hallitus on aloittanut
Kuun vaihteessa yhdistyksellä oli ensimmäinen vuosikokous, jossa valittiin hallitus. Puheenjohtajana toimii TEKin toiminnanjohtaja Jokinen.
Muita hallituksen jäseniä ovat Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo, Grönholm, TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sekä toiminnanjohtajat Sunde ja Jönsson.
Pekka Pellinen (vas.), Marjo Mikkola ja Tommi Grönholm.Liittojen lahjoitus rahoittaa museota
Tekniikan museon säätiö perustettiin 50 vuotta sitten. Säätiö vastaa valtakunnallisen Tekniikan museon toiminnasta.
– Museo juhlii merkkivuottaan esimerkiksi nostamalla esiin teknologiaperinnön merkitystä, museonjohtaja Marjo Mikkola kertoo.
Museo kerää myös lahjoituksia Juhlarahasto 2019 -rahastoon, josta rahoitetaan museon suuria investointeja, kuten perusnäyttelyiden uudistamista ja kokoelmien säilytystilojen uudelleenjärjestelyjä. Lisäksi varoja voidaan käyttää säätiön tarkoitusta tukevaan pedagogiseen työhön ja tutkimustoimintaan.
Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset TEK päättivät lahjoittaa yhdessä 10 000 euroa eli kumpikin 5 000 euroa rahastoon. Lahjoituksen luovuttivat IL:n järjestöjohtaja Tommi Grönholm ja TEKin johtaja Pekka Pellinen.
Grönholmin mukaan museonjohtaja oli kiitollinen ja arvosti järjestöjen elettä.
– Hän arvosti myös järjestöjen yhteistyötä tämänlaisessa toiminnassa.
Yhteistyössä säätiön asioissa
Lahjoitusvarojen käytöstä päättää museon säätiön hallitus, jonka puheenjohtaja on Pellinen.
– Keskustelemme hänen kanssaan hyvässä yhteisymmärryksessä museon asioista, Grönholm sanoo.
Hänen mielestään museon merkitys on siinä, että se näyttää, mistä insinöörit ovat tulleet ja miten suomalainen teknologia on kehittynyt.
– Museon anti sitoo uusia sukupolvia menneeseen. Toisaalta osalle kävijöistä museon esineet ja muu sisältö voivat tarjota retken nostalgiaan.
Teksti: Kirsi Tamminen ja Kuva: Taru Tervo