BITTIKATTAUS

Palkansaajien ansiot nousivat 2,5 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Reaaliansiot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Ansiokehitys kääntyi nousuun sekä kuntasektorilla että valtiolla tämän vuoden alussa. Tähän vaikuttaa tammikuussa julkisella sektorilla maksettu erillinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka oli suuruudeltaan 9,2 prosenttia kertaerään oikeutetun palkansaajan kuukausipalkasta.

Kuntasektorin tämän vuoden ansiokehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset järjestelyerät, jotka kuntasektorilla maksettiin myös tammikuussa.

Ansiokehitys laski vuoden 2017 alussa kuntasektorilla ja valtiolla. Laskun selittää kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen leikkaus.

Edellinen kertaerä, ennen tämän vuoden kertaerää, maksettiin julkisella sektorilla vuonna 2012; se näkyi ansiokehityksen nousuna vuoden 2012 alussa sekä kuntasektorilla että valtiolla.

20 %

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan viidennes insinööreistä ei voi tehdä etätyötä, vaikka he sitä haluaisivatkin.

Ylempien toimihenkilöiden tie neuvottelupöytiin

Tuore kirja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n historiasta on kertomus yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työmarkkinatoiminnan vaiheista. Kirjaan on koottu tärkeä pala Suomen toimihenkilöliikkeen vaiheita osaksi yhteistä kirjallista muistiamme.

Vaikuttajien haastattelut ovat antaneet paljon sellaista kulissien takaista tietoa, jota kirjallisissa lähteissä ei ole. YTN:n taival on osoittanut, että edunvalvonta on kestävyyslaji. Se on ihmisten välistä työtä, johon toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat.

Arvokkaita ovat olleet sillanrakentajat, joiden ansiosta ratkaisuja on löydetty neuvotteluissa työnantajapuolen ja muiden palkansaajajärjestöjen kanssa sekä YTN:n omissa riveissä.

Ja edessä oli umpihankea -kirjan on kirjoittanut Anitta Valtonen. YTN:n historian valmistumista on ohjannut historiaryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Ari Åberg, jäseninä Markku von Hertzen, Yrjö Taivainen, Aila Tähtitanner, sihteerinä Mervi Löfgren ja graafisena suunnittelijana Katja Ranta. Ryhmän jäsenillä on vuosikymmenien asiantuntemus ylempien toimihenkilöiden elämästä ja tavoitteista. Heidän tarkat havaintonsa ja kommenttinsa ovat hioneet yhdeksästätoista tekstiversiosta valmiin kirjan.

Tuore henkilöstöedustajaopas on saatavalla

Insinööriliiton strategiassa yksi kulmakivi on tarjota jäsenille turvaa. Turva voi olla monenlaista: sosiaalisia verkostoja, liiton tarjoamia koulutuksia sekä alue- ja paikallisyhdistystoimintaa.

Strategian tavoite on kehittää Insinööriliiton luottamusmiestoimintaa, josta yhtenä kehityskohteena on opas luottamusmiehille ja luottamushenkilöille. Suunnittelutyön edetessä ja kentältä saadun palautteen perusteella opas laajennettiin koskemaan kaikkia henkilöstöedustajia. Tähän on vankka peruste: jokainen henkilöstön valitsema edustaja on huomionsa ja tukensa ansainnut.

Henkilöstöedustajilla on monien tehtäviensä joukosta poimittavissa kaksi erittäin tärkeää tehtävää. Tehtäviä ovat muun muassa oman henkilöstöryhmänsä edustaminen kaikissa työn tekemiseen liittyvissä asioissa; yhteistoimintaneuvotteluissa, paikallisessa sopimisessa ja EWC-edustuksessa.

Laki yhteistoiminnasta vaatii kehittämään työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Näiden vaativien tehtävien hoitamiseen Insinööriliitto antaa parhaan mahdollisen tukensa ja asiantuntijoidensa tietotaidot henkilöstöedustajien käytettäväksi.

Lue lisää: www.ilry.fi/HEDopas

Insinööriliitolle hyviä tuloksia

Suomalaisten mielikuva Insinööriliitosta on kohentunut edellisen kahden vuoden aikana, kertoo Talous- tutkimuksen toteuttama ammattiliittojen mielikuva- seurantutkimus.

Yleisesti ammattiliittojen mielikuvat ovat olleet laskussa, mutta kokonaismielikuva Insinööriliitosta parantui ja liitto sijoittui nyt kolmanneksi parhaaksi kaikista tutkituista ammattiliitoista.

Insinööriliiton mielikuvan vahvuuksina suhteessa muihin liitoihin erottuivat erityisesti tasapuolisuus kaikkien jäsenten etujen ajamisessa, alan työpaikkojen turvaaminen ja johdon kyvykkyys, joissa Insinööriliitto sijoittui kolmen parhaan liiton joukkoon.

Suomalaisista 18 prosenttia kertoi tuntevansa Insinööriliiton vähintään mielikuvatasolla.

Taloustutkimus toteuttaa ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimuksen joka toinen vuosi osana Suomi Tänään 1/2019 monitilaajatutkimusta. Tutkimuksen vastaajina ovat 15–79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tutkimus toteutettiin helmi-huhtikuussa 2019.

Kesäduunari-info neuvoo nuoria

Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteisessä Kesäduunari-infossa yhteydenottoihin tänä kesänä vastaava oikeustieteen ylioppilas Liisa Lehtonen toivoo, että kesätyöntekijät ottaisivat yhteyttä rohkeasti heti, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää.

– Kesäduunari-infoon voi soittaa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin siinä mietityttää, Lehtonen muistuttaa ja korostaa kirjallisen työsopimuksen tärkeyttä.

– Kirjallinen työsopimus on hyvä käydä rauhassa läpi ennen allekirjoittamista.

Kesätyöntekijöiden oikeus saada työsuhteen ehdot kirjallisena nousi esiin useissa työsopimuksia koskevissa yhteydenotoissa viime vuonna. Työntekijällä on lain mukainen oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on yli kuukauden mittainen.

Maksuton Kesäduunari-info palvelu vastaa nuorten sekä heidän vanhempiensa ja työnantajien kysymyksiin. Kaikki kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

Vaikka työelämä on vuosien aikana muuttunut, kysymysten aiheet ovat pysyneet pitkälti samoina. Joka vuosi näyttäisi tulevan paljon kysymyksiä erityisesti palkkoihin sekä työaikoihin liittyen. Myös koeaikaa koskevista kysymyksistä tulee yhteydenottoja.

LUE LISÄÄ: www.kesaduunari.fi

Landénista järjestöneuvos

KUVA: Janne LuotolaTasavallan presidentti myönsi toukokuussa Insinööriliiton varapuheenjohtaja Stig Landénille järjestöneuvoksen arvonimen. Insinöörikomentaja evp Landén on toiminut lukuisissa järjestöjohdon tehtävissä vuodesta 1980 alkaen.

Hän on edennyt neljän järjestön pitkäaikaisiksi puheenjohtajiksi ja kutsuttu niistä kahden (IUL ry, MPI ry) kunniapuheenjohtajaksi ja kahden (TRS ry, JIL ry) kunniajäseneksi. Hänet on palkittu ja huomioitu useilla järjestöjen huomionosoituksilla.

Tällä hetkellä hän on Akavan hallituksen varajäsen ja Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:n puheenjohtaja.

Joka kolmas suomalainen tietää eläkkeensä

Julkisen alan työeläkeyhtiö Keva kysyi keväällä kansalaisten tietämystä tulevan eläkkeen suuruudesta. Tutkimuksen mukaan 32 prosenttia vastaajista, jotka eivät vielä olleet eläkkeellä, tiesi suurin piirtein tai tarkalleen kuinka suuren eläkkeen ovat saamassa.

Vastaajista 36 prosenttia ei tiennyt eläkkeensä määrää ollenkaan ja 30 prosenttia kertoi, etteivät he tienneet määrää tarkasti. Yli 60-vuotiaista vastaajista 89 prosenttia tiesi tarkalleen tai suurin piirtein tulevan eläkkeensä tason ja 50– 59-vuotiaistakin 54 prosenttia.

Kyselyssä selvitettiin lisäksi, mistä kansalaiset saavat tietoa oman eläkkeensä suuruudesta. Tutkimuksessa sai valita eri vastausvaihtoehdoista kaikki ne, joista vastaaja tiesi saavansa eläkkeensä suuruuteen liittyvää tietoa.

Eläkeyhtiöiden verkkosivut ja -palvelut olivat ylivoimaisesti parhaat tietokanavat. Eläkeyhtiön omasta eläketiedot-nettipalvelusta kertoi saavansa tietoa yli puolet eli 56 prosenttia vastaajista ja eläketurvasta kertovilta verkkosivuiltakin 47 prosenttia. Kunta-alan, valtion ja kirkon työntekijät saavat tietoa oman eläkkeensä määrästä Kevan Omat eläketietosi -palvelusta osoitteesta omatelaketietosi.fi.

Tekniset työpaikat tutuiksi tytöille

Naisten vähäinen osuus insinööreistä saadaan kasvuun, kun tytöille esitellään jo koulussa alan työpaikkoja. Näin ajattelee suuri osa insinööreistä, jotka vastasivat Insinööriliiton uutiskirjeessä olleeseen kysymykseen parhaasta tavasta kannustaa tyttöjä tekniikan alalle.

Naisten osuus insinööreistä on vain 16 prosenttia ja opiskelijoista alle 20 prosenttia.

Seuraavaksi parhaimpina keinoina insinöörit pitivät naispuolisten insinööriesikuvien tapaamista ja sukupuolineutraalia kasvatusta. Kyselyyn vastasi 704 henkeä.

1 sukupuolikiintiöt

4 jokin muu

6 palkkatason korostaminen

10 työn merkitys yhteiskunnalle

14 sukupuolineutraali kasvatus

27 naispuoliset esikuvat

39 tutustuminen alaan

Nuorille ei riitä mikä tahansa työ

Kaksi kolmesta nuoresta on sitä mieltä, että tärkeintä heille on saada tehdä itseään kiinnostavaa työtä. Seuraavaksi eniten nuoret haluavat saada läheisiä ystäviä ja saavuttaa elämässään henkisen tasapainon. Sekä nuoret että aikuiset arvostavat työtä, sillä molemmista vastaajaryhmistä 90 prosenttia piti kiinnostavaa työtä erittäin tai melko tärkeänä asiana.

Tuore Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus selvitti nuorten arvoja ja asenteita työhön osana Onhan siinä Avainlippu -kampanjaa. 15–24-vuotiaille nuorille mahdollisuus tehdä itseä kiinnostavaa työtä nousi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi, kun selvitettiin minkä asioiden saavuttaminen on suomalaisille tärkeää. 62 prosenttia nuorista piti mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavaa työtä erittäin tärkeänä.

Työn lisäksi nuorille on tärkeää saavuttaa henkinen tasapaino, saada läheisiä ystäviä sekä luoda pysyvä parisuhde. Nuoret arvostavat mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavaa työtä aikuisväestöä enemmän.

Aikuisväestöstä puolet pitää kiinnostavan työn saavuttamista erittäin tärkeänä asiana. Heille tärkeimpiä asioita työn lisäksi ovat henkinen tasapaino ja pysyvä parisuhde sekä oman perheen perustaminen ja lasten saaminen.

Petterin PALSTA

Petteri Oksa johtaja

Voimme onnistua missä tahansa

Insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten historia on teknologian historiaa. Se on valtava menestystarina. Keksinnöt, innovaatiot ja paremmat toimintamallit ovat seuranneet toistaan. Virheistä on opittu, tiedon ja osaamisen määrä on ollut jatkuvasti kasvava.

Insinööriyden ytimessä onkin juuri tämä. Halu kokeilla ja onnistua – kasvaa ja kehittyä.

Myös edunvalvontamme historia on jatkuvan kasvun ja menestymisen tarina. Insinöörien järjestäydyttyä on aivan ensimmäiseksi haettu omaa ammattinimikettä, oikeutta tulla kutsutuksi insinööriksi. Insinöörikunnan kasvaessa on herätty keskusteluun ja toimintaan työehtojen puolesta.

Tekniikan alan monipuolistuessa jäsenkuntaan on tullut muitakin kuin insinöörejä. Työehdoista on päästy sopimaan, osana neuvottelujärjestöjä on päästy osallisiksi useista työehtosopimuksista. Palkkakehitykseenkin on edunvalvonnalla saatu vaikutettua. Pitkä kaari on nouseva.

Edunvalvonnan historia osoittaa, että myös sen ytimessä on ollut tahto menestyä ja saada asiat kuntoon. Jokainen menestys on vaikuttanut aikanaan haasteelta, jonka hoitaminen on hankalaa.

Haasteita meillä riittää tässä ajassa. Asiantuntijoiden palkkaus laahaa Suomessa jäljessä, kiky-tunnit rassaavat monessa työpaikassa, työssäjaksaminen on liian usein ongelma, insinöörikoulutuksen määrää halutaan perusteetta nostaa ja niin edelleen.

Aikaisempi menestys opettaa meille yhden asian. Voimme onnistua missä tahansa, kun tahto on kohdillaan. Insinööriliiton jäsenkunta voi voittaa kaikki edessä olevat haasteet. Itsestään se ei toki tapahdu.

Se ei kuitenkaan vaadi muuta, kuin käytännöllistä päättelyä. Jos haluamme parantaa jäsenkunnan asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa, se vaatii osaamista ja tahtoa. Ominaisuuksia, joita liiton jäsenkunnalta määritelmän mukaan löytyy.

Me pystymme mihin tahansa, kun niin haluamme. Tulevaisuus on omasta tahdostamme kiinni.