Kohta jo 5G-verkolla älylaitettaan selaileva puhelimen nykykäyttäjä ei ehkä tule ajatelleeksi, että siitä on vasta 40 vuotta, kun Suomessa tarvittiin äänipuhelun välittämiseen ihmisiä.

Keväällä 1980 kytkettiin Lapissa käyttöön Pellon automaattinen puhelinkeskus, joka päätti käsivälitteisten puheluiden aikakauden. Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne soitti 1.4.1980 Suomen puhelinhistorian viimeisen sentraalisantran välittämän puhelun automatisointijuhlasta presidentti Urho Kekkoselle.

Automatisointi oli käynnistynyt jo ennen sotia kaupungeista ja suurilta paikkakunnilta. Töölön automaattikeskus rakennettiin vuonna 1922 ja sitä uusittiin jo 1937. Kasvavassa pääkaupungissa puhelimia jonotettiin.

Helsingin Sanomat kävi 1937 tutustumassa uusittavaan Töölön keskukseen ja kertoi rätisevästä paikasta, jossa automaattikeskuksen valitsijat tuottavat sähkökipinöitä levittäen otsonia ympärilleen.

– Se on samaa hajua, jota sanotaan olevan mäntymetsässä, jotka sen vuoksi ovat niin terveellisiä oleskelupaikkoja, lehti ihasteli.

Noin 700 000 välittäjän työpanos

Viimeisenä automatisoitiin maaseutua, josta valtion laitos vastasi. 1970-luvun puhelinluetteloissa näkyi murroskausi: osalle paikkakunnista saatiin yhä yhteys vain esimerkiksi kello 7–21, kun vaihteenhoitaja oli töissään.

Puhelinverkon automatisointi työllisti insinöörejä ja teknikkoja, mutta toisaalta teki työttömäksi yksitoikkoisen välitystyön tekijöitä. Vuonna 1980 laskettiin, että ilman automaattikeskuksia puhelinliikenteen hoitoon olisi tarvittu jo 700 000 välittäjää.

Sähkömekaniikkaan perustuva keskustekniikka alkoi uusiutua 1970-luvulla. Ensimmäinen tietokoneohjattu puhelinkeskus otettiin käyttöön Helsingin Pihlajamäessä joulukuussa 1975.

Pääkaupunkiseudun ensimmäinen digitaalinen puhelinkeskus aloitti Korkeavuorenkadulla tammikuussa 1982. Puhelu eteni digitaalisena johdolta toiselle ilman, että sitä välillä muunnettiin. Digitekniikka säästi myös keskuksen vaatimaa tilaa, tarviten sitä vain viidesosan verrattuna perinteiseen. Juhlapuhelu soitettiin ylipormestari Raimo Ilaskivelle.

Suomalaisdigikeskuksesta menestys

Puhelinteknologiat olivat Suomessa olleet tyypillisesti Ericssonin tai Siemensin valmistamia, mutta digitalisoinnin myötä kotimainen teollisuus löysi markkinoita. Digitaalisen puhelinkeskuksen kehittely oli aloitettu valtiotaustaisessa Televassa jo 1960- luvun lopulla.

Televan ja omia tuotteitaan kehittäneen Nokian tiet yhtyivät 1981, ja syntyi Telenokia, jonka DX200-keskuksesta tuli menestys. Myös yritysten ja virastojen sisäiset tilaajavaihteet olivat toimijoille suuri bisnes.

Vuonna 2019 on menossa uusi murros: operaattorit suunnittelevat lanka- puhelinverkkojensa alasajoa. Tänä vuonna loppuvat Telian lankaliittymät. Jäljellä olevista lankapuhelimista suurin osa on yrityskäytössä.