Suomalaisten lounastaukojen pitäminen on pudonnut selvästi. Vuonna 2023 vielä 81 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä piti keskimäärin 3–5 lounastaukoa työviikossa. Viime vuoden tutkimuksessa luku on pudonnut 68 prosenttiin, eli pudotusta on 13 prosenttiyksikköä.

Monissa maissa on selkeät työaikasäädökset, joiden tarkoituksena on taata työntekijöille säännölliset tauot, silti todellisuus menee päinvastaiseen suuntaan.

Maailmanlaajuisesti viime vuonna enää noin kaksi kolmesta työntekijöistä piti lounastauon 3–5 kertaa viikossa. Vuonna 2023 luku oli lähes 70 prosenttia. Yhä useampi ei pidä taukoja lainkaan.

Työaikainen ruokailu 2025 -seurantatutkimus selvitti työssäkäyvien ruokailuasenteita, käyttäytymistä ja tarpeita kansainvälisesti. Mintel-tutkimusyhtiön tekemään ja Compass Groupin tilaamaan tutkimukseen osallistui 30 000 vastaajaa 21 maasta. Suomesta vastaajia oli 2 000.

Myös tauot ovat lyhyempiä

Suomalaisen lounastauko on kutistunut yli kymmenellä prosentilla parissa vuodessa.

Taukojen kutistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Globaalisti viime vuonna neljäsosa työntekijöistä kertoi päätaukonsa kestävän työpäivän aikana enintään 15 minuuttia.

Suomessa hybridityötä eli sekä etä- että lähityötä tekevistä vain kolmasosa pitää yli 25 minuutin lounastauon. Hybridityötä tekevillä lyhyet mikrotauot korostuvat muita enemmän; heistä 62 prosenttia pitää mikrotaukoja.

– Mikrotauot ovat tärkeitä. Jos niitä pidetään vain työpisteellä, ne eivät tutkimustiedon mukaan palauta työn kuormituksesta, sanoo Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto.

Nuoret syövät välipaloja

Mikrotauot vievät Suomea kohti välipalakulttuuria. Työelämän nuorimpien eli vuosina 1996–2010 syntyneen z-sukupolven edustajista kolme viidestä syö paljon pieniä aterioita päivässä.

Lyhyillä tauoilla 75 prosenttia nuorista syö säännöllisesti hemmottelevia ruokia. Nuorista 37 prosentilla on ruoka-aineallergioita, muissa ikäluokissa niitä on 22 prosentilla.

Useat akateemiset tutkimukset osoittavat, että vähintään 30 minuutin pituisilla lounastauoilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Vaikutus on erityisen vahva, kun tauko vietetään poissa työpisteeltä.

– Työnantajien kannattaa aktiivisesti suojella työntekijöidensä taukoja ja palautumista sekä kannustaa terveellisempiin rutiineihin, Rahnasto ehdottaa.

– Näin organisaatiot voivat paitsi turvata osaajiensa terveyden, myös parantaa toimintansa tuottavuutta ja työntekijöiden sitoutumista.

Osa nukkuu kehnosti

Hybridityötä tekevät arvostavat etätyön itsenäisyyttä, mutta heiltä jää lounas usein väliin.

Monet hybridityöntekijät myös nukkuvat huonosti. Vain viidennes Suomen hybridityöntekijöistä kertoo saavansa tarpeeksi unta etätyöpäivinä ja 16 prosenttia lähityöpäivinä.

Muista työntekijöistä 36 prosenttia saa tarpeeksi unta työpäivien jälkeisinä öinä.

Suomalaisista työssäkäyvistä yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että riittävä nukkuminen ja lepääminen ovat tärkeimpiä pitkäjänteisen terveyden edistämisessä. Tämä ei kuitenkaan toteudu arjessa.