Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorista 70 prosenttia kertoo kokevansa paineita työn saamisesta, ja puolet tuntee epävarmuutta ja turvattomuutta työllistymisessä.

Avoimissa vastauksissa toistuvana teemana on nuorten näkemys siitä, että heidän paineitaan aliarvioidaan. He myös tuovat esille ensimmäisen työpaikan saamisen vaikeudet sekä sen, ettei tutkintokaan enää takaa työpaikkaa.

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu, 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva kyselytutkimus.

– Nuorisobarometri syntyi aikoinaan reaktiona 1990-luvun lamaan ja huoleen siitä, haluavatko nuoret enää tehdä töitä, kertoo Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.

– Uusin Nuorisobarometri toistaa aiempien barometrien viestiä, että töiden tekeminen on nuorille tärkeä tapa kiinnittyä yhteiskuntaan.

Puhe nopeista opinnoista rasittaa

Työllistymisen ohella paineita aiheuttaa opiskelu. Nuorten avovastauksissa nousee toistuvasti esille, miten paineistavalta ulkoa tulevat odotukset nopeasta valmistumisesta ja ylipäätään elämään liittyvistä muista siirtymistä voivat tuntua.

Nuorten usko koulutukseen on säilynyt paineista huolimatta vahvana.

Hyvän yhteiskunnallisen aseman tavoittelu koulutuksen kautta vaikuttaa olevan nuorten laajasti sisäistämä toimintamalli: peräti neljä viidestä asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen.

Pessimistinen suhde maailmaan

Nuorten usko maailman tulevaisuuteen on historiallisen matalalla. Nuorisobarometriin vastanneista puolet suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen; edellisen kerran asiaa selvitettiin viisi vuotta sitten, jolloin samoin koki alle kolmannes.

Vuosi sitten ilmestyneessä nuorisobarometrissä eniten yhteiskunnallista keskustelua herätti nuorten heikentynyt usko omaan tulevaisuuteen. Nyt ilmestyneessä barometrissa samalla tavoin kävi uskolle maailman tulevaisuuteen.

– Tulos ei ole yllättävä, sillä elämme sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että maailmanpoliittisessa tilanteessa monella tapaa poikkeuksellista kriisien aikaa, sanoo Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine.

– Nuorten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat kasvaneet, kertoo valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino.

Hänen mielestään nuorten hyvinvointi on huomioitava päätöksenteossa, ja päätösten vaikutuksia nuoriin on arvioitava järjestelmällisesti.

– Aikuisilla ja päättäjillä on vastuu siitä, millaisia tulevaisuuden näkymiä tarjoamme nuorille, Leino jatkaa.