Liiton jäsenet kokevat voivansa oppia työssä, mutta työn kuormittavuus estää opintojen aloittamista.

Insinööriliitto tilasi yhdessä Tradenomien kanssa Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijoilta tutkimuksen. Siinä selvitettiin jäsenten näkemyksiä omasta osaamisestaan, osaamistarpeistaan sekä kiinnostuksesta osaamisensa kehittämiseen ja ammatilliseen tohtorikoulutukseen.

Aihe on ajankohtainen, sillä eduskuntavaalit lähestyvät, minkä tähden puolueet ja muut toimijat miettivät Suomen osaamistason nostamista ja aikuisväestön osaamisen ylläpitoa tukevia toimia.

Insinööriliiton mielestä on tärkeää panostaa tutkintokoulutuksen lisäksi myös työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Näin voidaan varmistaa, että suomalainen työikäinen väestö pystyy vastaamaan esimerkiksi teknologian tuomiin uusiin haasteisiin.

Kyselyyn vastasi yhteensä 1 337 Insinööriliiton jäsentä.

Insinöörien taidot kehittyvät työssä

Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan. Insinöörit arvioivat osaamisensa korkeaksi erityisesti ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataidoissa. Myös ammatillinen erityisosaaminen arvioitiin melko korkeaksi.

Matalimmaksi osaaminen taas arvioitiin tekoälyn ja yrittäjämäisen toimintatavan osalta. Tulokset antavat hyviä viitteitä siihen, millaisia vahvuuksia insinöörien koulutus antaa työelämään ja toisaalta myös, millainen osaaminen työssä kehittyy.

Vastaajat arvioivat, että noin 70 prosenttia heidän osaamisestaan perustuu työssä oppimiseen ja 30 prosenttia oli rakentunut tutkinnosta. Osuudet luonnollisesti vaihtelivat sen mukaan, kuinka pitkä aika tutkinnon suorittamisen jälkeen oli työuraa ehtinyt kertyä.

Kaksi viidestä ei kaipaa lisäopintoja

Vastaajista 43 prosenttia ei suunnitellut opintojen aloittamista seuraavina vuosina. Osuus on iso, sillä työelämä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Osaaminen toimii vakuutuksena sekä työssä pärjäämiseen että työllistymiseen.

Jos vastaajat eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan koulutukseen tulevina vuosina, heiltä kysyttiin syitä siihen. Yleinen syy oli, että vastaaja koki voivansa oppia työssä.

Työssä oppiminen lienee mahdollista myös heille, jotka suunnittelevat osallistumista koulutukseen. Lukuisia asioita on hankala oppia työssä, jolloin koulutuksiin osallistuminen täydentää kokonaisuutta hyvin.

Työkuorma suurin este oppimiselle

Työn hektisyys ja kasvava työmäärä näkyivät monella tapaa kyselyn vastauksissa. Vastaajat arvioivat oman työnsä organisointitaidot hyvin korkealle, mutta samalla ne nousivat osaamistarpeena esille neljänneksi eniten erilaisista taidoista.

Oman työn organisointi ja priorisointi ovat siis taitoja, joissa korkeankaan osaamisen ei koeta riittävän nykytyöelämässä. Samalla työn kuormittavuus oli yleisin syy sille, että vastaajalla ei ollut suunnitelmissa opiskella lähivuosina.

Eräs vastaaja kertoi aiheesta:

– Oikeastaan koulutusta kaipaisin vaikka mistä, aika vaan tulee vastaan, täysiä päivät jo nyt.

Työarkeen tilaa uuden oppimiselle

Insinööriliiton vaikuttamistoiminnan kannalta viesti on selkeä: tarvitaan erilaisia järjestelyjä työpäiviin, jotta opinnoille jää aikaa ja työntekijälle aidot mahdollisuudet sisäistää uusia asioita.

Aikuiskoulutustuen palauttaminen nousi kyselyssä muutamissa vastauksissa esille, mutta sen lisäksi esimerkiksi mahdollisuudet opiskella työajalla lisää mahdollisuuksia oppimiseen.

Tämä pitää toki toteuttaa niin, että myös työmäärä suhteutetaan opintojen rinnalle sopivaksi.

Ammattitohtorikoulutukselle tarve

Kyselyssä selvitettiin myös jäsenten kiinnostusta ammattikorkeakoulussa toteutettavaan ammatilliseen tohtorikoulutukseen. Kaikista vastaajista noin kolmannes oli kiinnostunut suorittamaan tohtorintutkinnon ammattikorkeakoulussa.

Kiinnostus oli huomattavasti suurempaa niillä, joille koulutus on kohdennettu eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Heistä lähes 60 prosenttia oli kiinnostunut koulutuksesta.

Liitto on kampanjoinut ammatillisen tohtoritutkinnon puolesta jo jonkin aikaa. Vaikuttamisen jatkon kannalta onkin tärkeää tietää, että teema kiinnostaa myös jäseniä. Aloite on monelle jäsenelle edelleen tuntematon, mutta kiinnostusta on silti laajasti.

Kyselyn perusteella jäsenillä on myös paljon kysymyksiä ja epäilyjäkin uutta koulutusmuotoa kohtaan. Esimerkiksi mahdollisen tulevan tutkinnon yhteiskunnallinen arvostus mietityttää. Monet myös painottivat työelämälähtöisen toiminnan tärkeyttä ja epäilivät, onko uusi tutkinto liian tutkimuksellinen.

Osa vastaajista kuitenkin tunnisti myös käytännöllisen tohtoritutkinnon mahdollisuudet ja tarpeen työelämässä.