Tuntuva ilmajäähdytys saa hiukset hulmuamaan ja päästää voimakasta huminaa. Ilmankierto pitää palvelinkaapit viileinä, ja kaappien merkkivalot räpsyvät tiheästi.

– Uusimmista tekoälysuorittimista vasta tuleekin ilkeä ääni, Verne Fin- landin asiakasjohtaja Veijo Terho vertaa.

Loppujen lopuksi siistissä kaappisalissa ei ole paljon katseltavaa. Edes Terholla ei ole paljon sanottavaa siitä, mitä dataa salissa liikkuu. Asiakkaat ja heidän tekemänsä laskenta pysyvät salassa.

Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Vernen datakeskus on yksi Suomen noin 40 datakeskuksesta. Terho edustaa työnantajansa lisäksi koko teollisuudenalaa, sillä hän on valtakunnallisen datakeskusyhdistyksen FDCA:n puheenjohtaja. Tässä roolissa hänellä on paljon asiaa.

Halpa sähkö tuo investointeja

Datakeskusten kapasiteetti kasvaa arviolta 52 prosenttia vuoden 2025 alusta vuoteen 2027 mennessä ja jatkaa sen jälkeen noin 21 prosentin vuosikasvua.

Kapasiteetti yltää vuoteen 2030 mennessä 1,5 gigawattiin. Varmistamattomia investointisuunnitelmia on tämän päälle odottamassa 3,4 gigawatin edestä.

Nykyiset laitokset käyttävät pari prosenttia kotimaisesta energiantuotannosta. Vuoteen 2030 mennessä datakeskukset käyttävät arviolta jo neljä prosenttia kotimaassa tuotetusta energiasta. Osa siitä palautuu takaisin kiertoon kaukolämpöverkkoon.

Sähkö on tukkuhinnaltaan halvinta Suomessa, kun verrataan EU-maita, Norjaa ja Sveitsiä. Terho kritisoi kuitenkin alan veroluokan muutosta, jonka käsittely on vielä kesken.

– Pahimmaksi pullonkaulaksi nostan kuitenkin kaavoituksen ja luvituksen, joihin menee paljon aikaa.

Yhden hankkeen toteuttaminen vie useamman vuoden. Rakentamisen ensimmäinen vaihe vie yhdestä kolmeen vuotta. Kun tuotanto alkaa, kapasiteettia kasvatetaan usein vuoden tai kaksi, ja täyden kapasiteetin tuotantovaihe kestää 30–50 vuotta. Sen aikana tarvitaan säännöllisiä huolto- ja päivitystoimia.

Karkealla laskutavalla yhden megawatin teho vastaa noin yhden paikallisen työntekijän tarvetta. Vantaalla 15 megawatin keskuksessa on reilut 30 henkilöä töissä kumppaneita laskematta, ja parhaillaan haetaan työntekijöitä yli viiteen työtehtävään.

Keskus toimii hotellin tavoin

Datakeskuksia ei Terhon mielestä ole vieläkään kunnolla tunnustettu Suomessa teollisuuden alaksi. Vaikka sijoittajat voivat olla ulkomaisia yrityksiä, investoinneista iso osa jää kotimaahan.

– Laskentainfraa voi pitää myös vientiteollisuutena, koska iso osa asiakkaista on ulkomailta ja tietoliikenne on globaalia, hän lisää.

Mielikuva datakeskuksista perustuu varmaankin amerikkalaisten jättien, kuten Amazonin, Googlen ja Microsoftin pilvipalvelujen tuotantoon.

Suuri osa datakeskuksista palvelee kuitenkin useita pienempiä asiakkaita, jotka tarvitsevat lähellä asiakkaita sijaitsevia palvelimia. Vantaallakin vieri vieressä on useiden asiakkaiden laitteita.

Datakeskus tarjoaa asiakkaan palvelimille fyysiset tilat, sähkön, jäähdytyksen ja verkkoyhteyden. Mitä asiakas tekee palvelimilla, on asiakkaan oma asia.

– Me olemme vähän kuin hotelli, joka tarjoaa huoneita asiakkaille.

Viive pysyy pienenä

Vernellä on keskus myös Islannissa, ja hallinto toimii konsernin emämaassa Isossa-Britanniassa.

Vaikka tieto liikkuu globaalisti, pitkät välimatkat aiheuttavat palveluun viiveitä, jotka voivat olla palvelun sujuvuuden kannalta hankalia. Etenkin 5g-verkkoa käyttäville sovelluksille fyysinen läheisyys on tärkeää.

– Jokainen meistä haluaa esimerkiksi pankkipalveluissa, että tilitapahtumat toteutuvat reaaliajassa, jolloin on tärkeää, että palvelu on lähellä. Sen sijaan meille usein riittää, että tekoälyn vastaukset tulevat muutamissa sekunneissa, joten ne voivat tulla pitkänkin matkan päästä.

Toinen kilpailuvaltti Suomessa sijaitsevalla datakeskuksella on se, että data on kotimaisen lainsäädännön piirissä. Asiakkaat voivat luottaa myös tietoturvaan, tietosuojaan ja GDPR-asetuksen mukaiseen toimintaan.

Terho puhuu sujuvasti sekä työnantajansa että koko alan puolesta. Hän valmistui tietotekniikan koulutusohjelmasta Lohjan ammattioppilaitoksesta vuonna 1987. Hän teki pitkän uran Nokialla, työskenteli muissa tietoalan työpaikoissa ja pestautui Vernelle viisi vuotta sitten.

Alan kasvu näkyy pienessä mittakaavassa myös täällä Vantaalla. Tontilla on aidattu työmaa-alue, jolla rakennetaan parhaillaan laajennusosaa.

– Se valmistuu alkukeväästä, ja sen jälkeen rakennetaan toivottavasti seuraavaa laajennusosaa.