Saman tavoitteen jakavien tahojen yhdysside
Pro Teknologia esittää teknisen työn palauttamista perusopetukseen kaikille yhteisenä, nykyaikaisena tekninen työ ja teknologia eli TTT-oppiaineena. Sitä ehdotetaan myös lukioon.
Pro Teknologian hallituksen sihteeri, koulutuspolitiikan asiantuntija Okko Ojasen mukaan yhdistys määrittelee oppiaineen tehtäviksi kehittää teknistä yleissivistystä ja jatko-opintovalmiuksia sekä innostaa lapsia ja nuoria tekniikan pariin.
Oppiaine voi edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä.
– Ainakin teknisen työn opettajat tunnistavat ilmiön, että hyvin pärjäävien oppilaiden lisäksi luokissa on oppilaita, jotka saavat pärjäämisen kokemuksia vain teknisessä työssä.
Joten Ojasen mielestä siitä ei pidä luopua. Hän muistuttaa, että tekninen osaaminen on olennaista myös heille, jotka menestyvät muissakin aineissa.
– Useimmat varmasti ymmärtävät, että tekninen osaaminen on tärkeää, mutta koko koulutuksellista ketjua ei ole huomioitu, Ojanen sanoo.
– Keskustelua on käyty lähinnä vain ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen osalta, vaikka kaikki opiskelijat tulevat peruskoulun kautta. Peruskoulu on jätetty sivuun.
Pro Teknologia -yhdistys kokoaa yhteen tahoja, jotka haluavat edistää suomalaisten teknistä osaamista ja sen perustaa. Insinööriliitto on yhdistyksen jäsen.
Peruskoululla on merkitystä
Ojasen mielestä jokaisen koululaisen pitää voida tutustua tekniikan eri osa-alueisiin, jotta heillä on mahdollisuus innostua aiheesta. Hän korostaa tekniikkaan tutustumisen merkitystä jo pienille koululaisille, toki ikätasoisesti.
Alakoulu luo pohjaa yläkoululle, jossa teknisen työn luonne muuttuu paljon.
Seitsemännestä luokasta lähtien opetukseen tulevat mukaan aineenopettaja sekä esimerkiksi isommat koneet ja laitteet teknisessä työssä. Yläkoulu luo suuntaa jatko-opinnoille, ja silloin ammatillisiin opintoihin suuntaavat tekevät useimmiten valintansa.
– Jos oppilas ei ole voinut tutustua kunnolla tekniseen työhön tai innostua siitä, koulutusvalinta ei välttämättä osu tekniikkaan, vaikka lahjakkuutta alalle olisi.
Vuosiluokkaan katsomatta Ojasen mielestä TTT:ssä kaikkein keskeisintä on teknislooginen ajattelu. Se tarkoittaa sitä, että oppilas pystyy toimimaan teknisessä ympäristössä ja oppimaan asioita sekä soveltamaan niitä loogisesti uudelleen konkreettisen tekniikan yhteydessä.
– Emme halua kehittää pelkästään käden kätevyyttä, vaikka sekin on tärkeätä.
Ojanen sanoo, että teknisten laitteiden, rakenteiden ja prosessien ymmärtäminen auttaa niiden soveltamista myös arjessa. Ymmärrys auttaa selviämään nykyajan yhteiskunnassa.
Oma osa tekstiileille ja tekniikalle
Nykyisin peruskoulussa opiskellaan käsityöoppiainetta, mikä sisältää sekä tekstiili- ja teknistä työtä. Ne kehittävät erilaisia valmiuksia ja taitoja.
Pro Teknologian mallissa käsityöoppiaine jaetaan TTT:ksi ja tekstiilityöksi.
– Kumpikin näistä olisivat erillisissä oppiaineissa, ja koskisi kaikkia oppilaita. Näin myös tekstiilityö pääsisi kehittymään omien vahvuuksien perusteella ja tekstiilityön opettajien osaaminen vahvistuisi, Ojanen visioi.
Hänen mukaansa TTT:n perustaminen ei vaadi perusopetuksen kokonaistuntimäärän nostoa, joten sen perustaminen on edullista eikä lisää kiinteitä kuluja.
Oppitunnit ovat vähenneet
Ennen peruskoulu-uudistusta eli 1960–1970-luvuilla oli rinnakkaiskoulujärjestelmä; oppilaat jakautuivat kansalais- ja oppikouluun. Kansalaiskoulussa oli neljä teknistä oppiainetta: metalli- ja puutyö, kone- ja sähköoppi sekä tekninen piirtäminen.
Aineista muodostettiin peruskoulun tekninen työ, jolla oli nykyistä enemmän tunteja. Vajaa 30 vuotta sitten tekninen ja tekstiilityö yhdistettiin perusopetuslain uudistuksen yhteydessä. Siitä lähtien pikkuhiljaa aineenopettajakoulutuksessa vähennettiin teknisen työn sisältöjä. 2000-luvulta alkaen tekstiilityön opettajia koulutettiin enemmän kuin teknisen työn, vaikka tarve oli päinvastainen.
Nykyisessä käsityönopettajakoulutuksessa on liian vähän teknistä työtä eikä se houkuttele teknisestä työstä kiinnostuneita.
– Opettajakoulutuksen tilanne on suurin yksittäinen syy, miksi Suomi on luopumassa teknisen työn opetuksesta peruskoulussa.
Tarvetta koko yhteiskunnassa
TTT-oppiaineen tavoite on tutustuttaa ja rohkaista tekniikkaan. Ojasen mielestä kaikkien ei tarvitse suuntautua teknisille aloille, mutta tekniikan ymmärryksestä on hyötyä alalla kuin alalla.
– Vaikka esimerkiksi päättäjän oma tausta olisi muualla kuin tekniikassa, yhteiskunnalle olisi iso voimavara, jos hän ymmärtää tekniikan lainalaisuuksia.
Teknisen työn lisäämiseen perusopetuksessa on tehty kaksi erillistä lakiesitystä.
Utelias mieli ja rohkeus kokeilla
Insinööriliiton mielestä teknologian ymmärrys pitää olla kansalaistaito jokaiselle. Liiton tavoitteena on, että teknologia on tuttua kaikille sukupolville ja sukupuolille, jotta he osaavat hyödyntää tekniikkaa, ja heillä on rohkeutta kokeilla sitä.
Arjessa kaikki törmäävät teknologian kiihtyneeseen kehitykseen.
– Nykyisin esimerkiksi pesukoneissa on kymmeniä ohjelmia ja älypuhelimessa ties kuinka paljon valintavaihtoehtoja, liiton järjestöjohtaja Tommi Grönholm kärjistää.
Hänen mielestään myös vanhemman väestön pitää ottaa haltuun teknologiaa. Muuten he putoavat helposti alan nopeasta kehityksestä.
– Jos ei ole valmiuksia tai kiinnostusta kokeilla teknisiä sovelluksia, elämä voi käydä hankalaksi.
Rohkaisun ohella on tarvetta kriittiselle suhtautumiselle teknologiaan eli tietoisuutta tietoturvasta; kaikkialle ei kannata jakaa omia tietojaan.
Teknologia tukee useita
Grönholm peräänkuuluttaa eri ammateissa toimivien ymmärrystä teknologian tarpeeseen omassa työssään.
– Esimerkiksi lähihoitaja huomaa, miten parantaa työterveyttään tai tehokkuuttaan teknologian avulla raskaissa, fyysisissä tehtävissä. Hoitaja voi keskittyä ihmiskontakteihin, Grönholm kuvaa.
Tavoitteena on, että kaikki tunnistavat teknologian hyödyntämiskohteet, eivät siis pelkästään insinöörit.
– Jos joku asia ei toimi, uskalletaan puuttua siihen, on kyse työ- tai siviilielämästä, Grönholm kehottaa.
– Kun tunnistetaan teknologian käyttötarpeita, se voi luoda lisää työmahdollisuuksia myös insinööreille.
Työ ei näy enää suurelle yleisölle
Insinöörityö on Grönholmin mielestä arkipäiväistänyt. Hän mainitsee muun muassa kaikkien arkipäivää muokkaavaa elämää. Muutama vuosikymmen sitten perheillä oli ulkomaailmaan yleensä yksi yhteys, jonka kautta hoidettiin kaikki puhelut ja mahdollinen internet-liikenne.
Kun yksi jutteli puhelimessa tai oli tietoliikenneyhteydessä, muut perheenjäsenet odottivat vuoroaan. Nykyisin käytännössä lähes kaikilla on vähintään yksi puhelinliittymä ja muita datasiirtoyhteyksiä siihen päälle.
Vaikka teknologia menee eteenpäin, ihmiset eivät välttämättä huomaa sitä. Monet muutokset ovat näkymättömiä eikä sen tähden insinöörityötä osata arvostaa.
Käytännönläheisten insinöörien eli tekniikan osaajien tehtävä on toimia yhteiskunnassa luonnontieteiden tutkijoiden ja tulevaisuuden horisontin välissä.
– Meidän tehtävämme on toteuttaa ideat niin, että ne ovat taloudellisesti kannattavia ja ekologisia sekä järkeviä toteuttaa.
Peruskoulun oppilas käyttää cnc-plasmaleikkuria Ylihärmässä.
Seitsemäsluokkalaiset seuraavat opetusta.
Helsingissä Käpylän ruotsinkielisessä peruskoulussa on uudet teknisen lyön tilat.
Tekniikkaa taustalla jo toiselta asteelta
Ammattikorkeakoulussa tekniikan alan opinnot aloittaneista oli ammatillinen tutkinto vuonna 2023. Osuus on kasvanut viime vuosina.
Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden opinnot etenevät ammattikorkeakoulussa melko samalla tavalla kuin lukion käyneiden.
– Taustalla voi olla opiskelijavalintojen toimivuus ja aiempien opintojen sujuminen sekä motivaatio, arvioi Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Anniina Sippola.
– Vaikka matemaattisten aineiden opintoja on ammatillisessa koulutuksessa vähemmän, siellä korostuu käytännön osaaminen. Se voi auttaa tunnistamaan, miten teoriasta on hyötyä työelämässä.
Ammatillisen koulutuksen käyneet opiskelijat eroavat usein lukion käyneistä myös iän puolesta. He siirtyvät usein työelämään ja vasta myöhemmin jatko-opintoihin.
– Vanhemmilla opiskelijoilla motivaatio ja itsensä johtamisen taidot ovat usein kehittyneet, jolloin opinnot myös etenevät paremmin.
Työelämän kautta insinööriopintoihin siirtyneet omaavat osaamista, jota elinkeinoelämä myös arvostaa.