Ansiotuloverotuksen kireän progression keventäminen voi lisätä talouden aktiivisuutta, edistää inhimillisen pääoman kasvua ja kasvattaa osaamisen tuottamaa arvonlisää yhteiskunnassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kevyempi verotus saattaa lisätä talouden aktiivisuutta ja verotuloja jo muutamien vuosien aikajänteellä.

Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin- tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Lisäeuroista liian paljon veroa

Palkansaajakeskusjärjestö Akava kannattaa sitä, että ylempiä rajaveroasteita lasketaan lisää. Rajavero kertoo, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin.

Tutkimuksen mukaan rajaverojen pitäminen 46–49 prosentin yläpuolella todennäköisesti kääntyy itseään vastaan; käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat. Korkeiden rajaverojen aiheuttamat dynaamiset käyttäytymisvaikutukset ovat keskeisiä talouden näkökulmasta. Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset ja ulkoisvaikutukset, ylimmät rajaveroasteet ovat Suomessa todennäköisesti korkeammat kuin mahdollisimman suurta verokertymää tavoitteleva taso.

Tutkimuksen perusteella veropäätösten lähtökohdaksi pitää ottaa kasvun ja hyvinvoinnin maksimointi eikä politiikan tavoitteena pidä olla verotulojen maksimointi. Vero- ja innovaatiopolitiikka on tärkeää sovittaa yhteen, koska korkeat rajaverot kohdistuvat ihmisiin, jotka päättävät aineettoman pääoman kertymisestä.

Rajavero rasittaa joka toista akavalaista

Palkansaajan korkein rajavero, 52 prosenttia mukaan lukien kirkollisvero, koskee laajaa joukkoa palkansaajia, sillä sen piirissä ollaan noin 60 000 euron vuosituloilla.

– Korkea rajaveroaste koskee korkeasti koulutetuille varsin tavallista palkkatasoa eli noin 4 700 euron kuukausipalkkaa eli 59 000 euroa vuodessa. Akavalaisista palkansaajista 57 prosenttia ansaitsee vähintään tämän verran, kertoo Akavan ekonomisti, johdon neuvonantaja Eugen Koev.

– Alhaisemmillakin palkkatasoilla rajaveroaste on lähes viisikymmentä prosenttia: jo kolmentuhannen euron kuukausipalkalla lisätienestistä veroihin menee 47,7 prosenttia. Vähintään kolmetuhatta kuukaudessa ansaitsee 95 prosenttia akavalaisista.

Insinööriliiton tuoreimman työmarkkinatutkimuksen mukaan jäsenten mediaanipalkka oli viime vuonna 4 717 euroa.

Tiukka verotus haittaa palkan merkitystä

Koevin mielestä kireä palkkaverotus vaimentaa palkkauksen merkitystä, ja uravalinnoissa korostuvat muut kuin taloudelliset motiivit.

– Palkkaverotuksella on ulkoisvaikutuksia eli se heijastuu yritysten toimintaympäristöön ja talouden rakenteisiin. Yritysten kasvukyky kärsii, ja elinkeinorakenteen uudistuminen hidastuu.

Ekonomistin mukaan talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ketterät työmarkkinat ja dynaaminen elinkeinoelämä ovat välttämättömiä.

Korkea palkkaverotus kytkeytyy innovaatiopolitiikan tuloksellisuuteen.

– Käytämme TKI-toiminnan tukemiseen paljon julkisia varoja, mutta saammeko panostuksista täyden hyödyn, jos kireä verotus nakertaa TKI-työtä tekevien motivaatiota, Koev kysyy.

– Palkkaverotus ja innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen on olennaista, jotta TKI-panostuksista saadaan odotettu kasvuvaikutus ja veropohja vahvistuu.

Koev tulkitsee tutkimuksen tuloksia niin, että kireä palkkaverotus vaikuttaa talouskasvuun monen kanavan kautta.

– Julkisen talouden vahvistaminen kestävällä tavalla edellyttää, että korkeimmat rajaverot edelleen laskevat, Koev sanoo.