Sydäntalven aikana kasvanut toiveikkuus talouden kääntymisestä parempaan on lopahtanut muutamassa viikossa synkistelyn puolelle. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin käynnistämä toivioretki Iranin valtakoneiston kukistamiseksi ei ollutkaan ohi viikossa tai parissa. Sotatoimet Lähi-idässä jatkuvat eikä niiden päättymisestä voi kukaan sanoa mitään varmaa.

Lähi-idän tilanteen kriisiytyminen on nopeasti näkynyt kansalaisten arjessa eri puolella maailmaa. Suomessa kouriintuntuvin vaikutus on polttonesteiden raju hinnannousu. 95-oktaanisen bensiinin litrahinta pomppasi muutamassa viikossa yli kahden euron eikä hinta sotatoimien jatkuessa ainakaan laske.

Häiriöt energiantuotannossa ja energian kallistuminen uhkaavat siirtyä myös muihin hintoihin, mikä on myrkkyä jo muutenkin laahaavalle talouskasvulle.

Energian hinnan nousu iskee ajan myötä läpi tuotantoketjujen, joiden toisessa päässä on kuluttaja valintoineen. Epävarmuus ja orastava pelko inflaation kiihtymisestä on jo nyt hiipinyt monen kansalaisen puseroon: kuinka paljon polttoaine, ruoka ja asuminen maksavat kesällä, miten käy korkojen? Tämä on omiaan heikentämään talouskasvua entisestään.

Lähi-idän kriisi jälleen kerran osoittaa, kuinka herkkä globaali talous on maantieteellisesti rajatuille häiriöille. Maailmantalous uhkaa sakata ja talouskasvu hyytyä, kun Iran kykenee tukkimaan Hormuzinsalmen ja ajamaan sillä maailman energiamarkkinat lähes kaaokseen. Kriisi osoittaa, että globaalin talouden häiriöiden ja riskien hallinnassa on edelleen toivomisen varaa.

Tulipalo Lähi-itään on sytytetty, ja se ei muuksi muutu. Tilanteen sotilaallisen ratkaisun pähkäily on oma lukunsa, sen taloudellisten vaikutusten vaimentaminen omansa. Jälkimmäisen osalta hyvässä muistissa on sekä koronapandemian että Ukrainan sodan vaikutukset energian hintaan ja inflaatioon.

Saman ei soisi toistuvan, mutta konfliktin pitkittyessä päättäjien keinovalikoima voi käydä niukaksi.

2020-luvulla tilanteiden yllätyksellisyydestä ja ennakoimattomuudesta näyttää tulleen talouden suurin haaste. Sille on helppo löytää syyllisiä eri ilmansuunnista, mutta syyllisten löytämisellä ei tilanteen korjaamisessa pitkälle pötkitä. Suomessa päättäjien on tehtävä voitavansa, jotta kriisistä kansalaisille lankeava lasku ei kasva kohtuuttomaksi.