Todistamme tekoälyn suhteen neljättä teollista vallankumousta: se on täällä tänään ja huomenna vielä vahvemmin osana meidän kaikkien elämää. Olemme puheenjohtamani Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan kanssa vaatineet komissiolta uutta lainsäädäntöä tekoälyn ja algoritmien käytöstä työelämässä.

Algoritmeihin ja tekoälyyn pitää suhtautua rehellisesti. Niillä voidaan sujuvoittaa työntekoa, ja myös osatyökykyiset tai esimerkiksi vammaiset ihmiset voivat hyötyä teknologiasta. Toisaalta myös riskit tulee tunnistaa – inhimillisen kontrollin katoaminen, liiallinen tehostaminen ja lisääntyvä valvonta uhkaavat työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia.

Keskeinen kysymys on ihmisen osa. Esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin toimitusjohtaja on ilmoittanut, että tekoäly tulee syrjäyttämään ihmisten tekemää työtä. Monilla korkeaakin osaamista vaativilla aloilla työntekijät saavat tulevaisuudessa potkut tekoälyn korvatessa tai muuttaessa työtehtäviä olennaisesti.

Tasan ei käy nallekarkit teknologisessa vallankumouksessa: jos luit edellisen kappaleen noin kuudessa sekunnissa, rikastui Amazonin Jeff Bezos noin kuukausipalkkasi verran. Tämä osoittaa, miksi tekoälyvallankumous edellyttää myös uudenlaista keskustelua verotuksesta ja tulonjaosta.

Teknologiaa käytetään myös yrityksissä arvioimaan työtekijöiden suoritusta tai jopa jokaista liikettä, kuten Amazonin varastoissa tehdään. Työsähköpostista voidaan skannata sanoja kuten ”ammattiliitto”, kun halutaan estää järjestäytyminen. Työntekijä voi jopa saada potkut pelkän tekoälyn päätöksellä – tällaista maailmaa tai tulevaisuutta tuskin kukaan oikeasti haluaa.

Siksi meidän on vaadittava vähintäänkin, että esimerkiksi palkkaamista tai irtisanomista ei voida ulkoistaa pelkälle algoritmille. Ihmisellä on aina oltava viimeinen sana asioissa, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin. Työntekijöillä on oltava myös oikeus saada tietoa siitä, minkälaista dataa kerätään ja mihin sitä käytetään. Myös tunteisiin tai mielentilaan liittyvä seuranta olisi kiellettyä.