Jättien muutoskausi
Epävarmuus vie työntekijöiden jaksavuutta. Kun yrityksestä irtisanotaan väkeä, työkuorma kasvaa jäljelle jääneillä työntekijöillä.
Suomessa työllisyystilanne on heikko, mutta osalla aloista työllisyys on kuitenkin kohtuullinen. Alkukeväästä Helsingin Sanomat määritteli metsäyhtiöt ja teleoperaattorit erityisen paljon irtisanoviksi yrityksiksi.
Neuvottelujärjestö YTN:n metsäteollisuuden sopimusalavastaavan, Insinööriliton aluepäällikön Mikko Sormusen mielestä metsäteollisuuteen vientiteollisuusalana vaikuttaa kielteisesti yleinen maailman tilanne.
– Kaikki kolme alan suurinta yhtiötä ovat tehneet vähennyksiä, jotka näkyvät ylemmille toimihenkilöille, Sormunen sanoo.
– Yleisesti yritykset eivät ole saaneet jalostusastetta korkeammaksi eivätkä ole tehneet investointeja kuten teknologiateollisuuden puolella.
Tehtaita on lopetettu
Vaikutus on Sormusen mukaan kahdenlainen. Toisaalta tehtaita on lakkautettu kokonaan, jolloin kaikki työntekijätehtävät ovat päättyneet. Myös osa ylemmistä toimihenkilöstäkin, kuten insinööreistä, on joutunut lähtemään, mutta heille on saattanut löytyä uutta työtä.
– Toinen trendi johtuu siitä, että yritykset ovat kansainvälisiä. Erilaiset tuki- ja hallinnolliset tehtävät, kuten taloushallinto tai hr-tehtävät, siirtyvät Suomen ulkopuolelle.
Metsäalalta on irtisanottu myös insinöörejä ja muita ylempiä toimihenkilöitä, joskin suhteessa vähemmän kuin muuta alan henkilöstöä.
Kansainvälinen kokemus plussaa
Sormusen mielestä metsäalalla työnsä menettävien insinöörien tilanne on kohtalaisen hyvä. He ovat työskennelleet kansainvälisissä yrityksissä, joissa he ovat saaneet paljon kokemusta
Kokemuksesta voivat hyötyä muut yritykset..
– Tilanne on sama kuin Nokian matkapuhelinpuolella aikoinaan. Aiemmin työnantaja piti tiukasti huolta metsäteollisuuden insinööreistä ja muista ylemmistä toimihenkilöistä. Ne ajat ovat kuitenkin olleet ohi jo pitkään.
Työn perässä pitänee muuttaa
Sopimusalavastaava muistuttaa, että insinöörikunnan osalta työpaikat eivät löydy välttämättä pääkaupunkiseudulta tai kasvukeskuksista. Työpaikkoja on ympäri maata pienillä paikkakunnilla, joten työnhakijoiden pitää pohtia, onko muuttovalmiutta.
– Esimerkiksi projektityökokemus tuo osaamista yhtä lailla myös teknologia- tai kemianteollisuuteen. Metsäalan osaamista arvostetaan monen muun alan yrityksessä, Sormunen vinkkaa.
– Jää paljon omasta aktivisuudesta kiinni, miten kokemustaan hyödyntää.
Tuhat työpaikkaa hävinnyt
Neuvottelujärjestö YTN:n neuvottelupäällikkö, ict-alan sopimusalavastaava Joonas Kopra kertoo, että ict-alalla on viimeisten parin vuoden aikana vähennetty noin tuhat henkilöä.
– Nimenomaan Telia ja Elisa ovat viime vuosina vähentäneet väkeä. Saman hengenvetoon täytyy sanoa, että DNA on näkynyt valonpilkkuna eli siellä ei ole ollut isoja vähennyksiä.
Kopran mielestä kaikki kolme yritystä ovat tehneet hyvää tulosta. Hän arvioi, että Elisassa ja Teliassa on meneillään strategisia muutoksia. Esimerkiksi Elisa hakee enemmän kansainvälistä ohjelmistopuolen kasvua ja uudenlaisia aluevaltauksia.
Erityisosaaminen kunniaan
Perinteisen, teleoperaattorien edellyttämän osaamisen tarve on vähentynyt, minkä tähden yleisosaavaa väkeä irtisanotaan.
Verkonhallinnan tehtävät olivat aiemmin manuaalista insinöörityötä. Jatkossa kyseiset tehtävät saattavat siirtyä täysin tekoälylle.
– Nyt haetaan enemmän tekoäly-, tietoturva- ja pilviosaajia, Kopra listaa.
– Ala ei ole missään nimessä kuolemassa, vaan se tarvitsee uudenlaista osaamista.
Keinoina ovat nopea rakenteellinen muutos ja osaamisen uudelleenohjaus. Vaihtoehtoina voi olla myös oman väen koulutus, mikä näyttää olevan DNA:n toimintamalli.
– Alalla kuin alalla on jatkuvan osaamisen pakko. Tutkinto on vasta alku, mutta oppimista pitää täydentää työelämässä. Ei pelkästään työn ohessa, vaan myös sen ohella.
Julkinen puoli voi työllistää
Suomi tarvitsee insinöörejä, jotka turvaavat sähköverkkoja tai rakentavat niin sanottuja viisastuneita tietoliikenneverkkoja. Esimerkiksi julkisella puolella ja energia-alalla on kriittisiä tehtäviä, joihin Kopra näkee teleoperaattoreilta lähtevien työllistyvän.
Kopra muistuttaa myös, että ict-alaan kuuluu verkonrakentaminen, johon ei ole liittynyt suuria vähennyksiä.