Työuralle jatkoa kuntoutuksen avulla

Työeläkevakuuttajat Tela järjestää tänäkin vuonna työelämäkoulukiertueen. Keskeisinä teemoina ovat työntekijöiden työhön paluun mahdollistaminen pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen ja työurien pidentäminen työeläkekuntoutuksen avulla.

Aiheita lähestytään sekä yksilötarinoiden että yhteiskunnallisten muutostarpeiden kautta.

Lisäksi tilaisuuksissa kerrotaan muista työeläketurvan ajankohtaisista asioista, ja osallistujat voivat esittää kysymyksiä alan asiantuntijoille.

Työeläkekoulut ovat avoimia kaikille ammattiliittojen aktiiveille Suomessa. Kohderyhmänä ovat liittojen luottamushenkilöt, hallinnon jäsenet sekä jäsenet. Tela toteuttaa työeläkekoulut yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa. Osallistuminen on maksutonta.

Koulutuksia järjestetään Helsingissä 16. huhtikuuta, Tampereella 23. huhtikuuta ja Kouvolassa 3. syyskuuta. Työeläkekoulun ohjelma on sama jokaisella paikkakunnalla.

Tela järjestää marraskuussa myös kaksi webinaaria ajankohtaisista eläkeasioista.

■ Lue lisää: tela.fi

Sadan vuoden tutkimus alkoi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt maailman mittakaavassa poikkeuksellisen laajan tutkimuksen, jossa seurataan 2026–2029 Suomessa syntyvää ikäluokkaa perheineen.

Suomessa on kattavat kansalliset rekisterit, vahva tutkimusinfrastruktuuri ja pitkä perinne väestöpohjaisesta tutkimuksesta. Nämä vahvuudet tekevät mahdolliseksi kokonaisen ikäluokan ja heidän perheidensä pitkäjänteisen seurannan, jota tarvitaan hyvinvoinnin juurisyiden ymmärtämiseksi nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Tutkimuksessa selvitetään, missä kohdin elämänkulkuun syntyy hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia käännekohtia. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten elinolot, varhaiset elämän tapahtumat, kuten perheiden kuormitus tai elintavat, sekä yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen.

Laaja aineisto auttaa tunnistamaan eri tekijöiden välisiä syy- ja seuraussuhteita. Samalla voidaan ymmärtää, missä elämänvaiheissa tuki on vaikuttavinta ja millaiset toimet ehkäisevät ongelmia tehokkaimmin.

Tutkimus etsii vastauksia hyvinvointikysymyksiin kuten eriarvoisuuden kasvuun, elintapasairauksiin sekä siihen, miten globaalit muutokset vaikuttavat lasten tulevaisuususkoon.

■ Lue lisää: thl.fi

KUVA: Mostphotos

Suomesta haettiin ennätysmäärä eurooppapatentteja

Hakemusmäärä kasvoi peräti 44 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli nopein kasvu EPO:n 30 suurimman hakijamaan joukossa. Suomi nousi EU:ssa kuudenneksi ja maailmanlaajuisesti 12. sijalle. Väkilukuun suhteutettuna Suomi oli toisella sijalla Sveitsin jälkeen.

Kasvun taustalla on erityisesti Nokia, joka lisäsi hakemuksiaan lähes 90 prosenttia ja nousi EPO:n hakijarankingissa viidenneksi. Nokia oli samalla suurin eurooppalainen patentinhakija, ja se vastasi lähes kahdesta kolmasosasta kaikista suomalaisten tekemistä hakemuksista viime vuonna.

Kymmenen suurimman suomalaisen hakijan joukosta nousee esiin myös IQM Quantum Computers, joka oli neljänneksi suurin kvanttiteknologian patentinhakija Fujitsun, Alphabetin ja Microsoftin jälkeen. Myös muut yritykset, kuten Kone, Stora Enso, Valmet ja Metso, sekä suomalaiset tutkimusorganisaatiot hakivat edelleen patentteja aktiivisesti.

Tekniikan aloista hakemusmäärien kasvua vauhdittivat erityisesti digitaalinen viestintä ja tietotekniikka. Suomi nousi digitaalisen viestinnän alalla maailman neljänneksi suurimmaksi hakijamaaksi.

Eurooppapatenttihakemusten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 200 000.

KUVA: Jarmo Piironen /Mostphotos

Yritykset haluavat edistää työkykyjohtamista

Lähes puolet yrityspäättäjistä arvioi, että epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä, selviää työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisyrityksissä sekä sitä, miten tilanne on muuttunut kolmessa vuodessa. Tutkimukseen vastasi yli 500 yrityspäättäjää 450 yrityksestä eri toimialoilta.

Tärkeimmät syyt johtaa työkykyä olivat vastuullisuus, osaavan työvoiman varmistaminen, taloudellinen kannattavuus ja työturvallisuus.

Henkilöstön osuus työkykyjohtamisen suunnittelussa on noussut kolmessa vuodessa 53 prosentista 62 prosenttiin. Työkykyjohtamisessa pärjäävät muita yrityksiä paremmin yritykset, joissa henkilöstö on otettu mukaan suunnitteluun.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa yrityksen suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan henkilöstön työkykyriskiä. Työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset.

■ Lue lisää: ilmarinen.fi/tyokyky

Työterveyshuoltoon vaihtoehtoja

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen työstä ja työoloista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemisesta ja edistämisestä.

Työterveyshuollon järjestämiseen ja palveluiden hankkimiseen liittyviin asioihin voi liittyä käytännön epäselvyyksiä. Työnantajan on mahdollista hankkia työterveyshuoltopalveluita useammalta palveluita tuottavalta toimijalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja Työterveyslaitos ovat julkaisseet sivuillaan työnantajille tietoa siitä, mitä työterveyshuoltopalveluiden hankkiminen käytännössä vaatii. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta vastaa Kela, joka antaa asiasta tarkempaa ohjeistusta.

Korvauksen edellytyksenä on jatkossakin, että työnantajalla on ajantasainen sopimus työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa sekä yhdessä laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Siinä määritellään, mitä työterveyshuoltotoiminta käytännössä on.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikan haitta- ja vaaratekijöiden arviointiin sekä työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen.

Jos työterveyshuoltopalveluja hankitaan useammalta palveluntuottajalta, työnantajan on koordinoitava palvelujen kokonaisuutta yhteistyössä palveluntuottajien kanssa.

Työolot näkyvät hyvinvoinnissa ja mielenterveydessä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi ennustaa mielenterveyden heikkenemistä, kun taas työuran tuunaaminen sekä työn panosten ja palkkioiden välinen tasapaino tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja mielenterveyttä.

– Tulos viittaa siihen, että työn panosten ja palkkioiden välinen reiluus ja tasapaino ovat keskeisiä. Palkkioilla tarkoitetaan esimerkiksi palkkaa, arvostusta ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, tutkija Jie Li sanoo.

Tylsistyminen ei ole vain hetkellinen kokemus, vaan sillä voi olla pidempiaikaisia yhteyksiä mielenterveyteen. Keskeistä on myös yhteyden suunta. Tylsistyminen näyttäytyy nimenomaan mielenterveyden heikkenemistä edeltävänä tekijänä, eikä vain sen seurauksena.

Tutkimuksen mukaan työuran tuunaaminen lisää työn imua sekä vähentää työuupumusta ja työssä tylsistymistä. Työuran tuunaamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijät muokkaavat aktiivisesti omaa uraansa ja työnsä sisältöä.

– Tulokset korostavat työyhteisön merkitystä. Kun kokemus kuulumisesta omaan organisaatioon vahvistuu, se voi heijastua jaksamiseen ja innostukseen työssä, Li sanoo.

■ Lue lisää: ttl.fi

Talvi kääntyi tänä vuonna kevääksi poikkeuksellinen nopeasti. Eteläisessä Suomessa järvien jäät sulivat vauhdilla jo maaliskuun puolivälissä. Pilkkijöiden kalojen narraaminen kevään lämmössä ei enää onnistunut, mutta vesilintuja varhainen kevät ja jääpeitteen vaihtuminen avovedeksi ei haitannut.

KUVA: Jari Rauhamäki