Ohjelmistoyritys Wunderdogissa työskentelevä Jussi Kinnula pitää tärkeänä, että ihmiset kokevat työskentelyn turvallisena. Siihen auttavat esimerkiksi rauhalliset työpisteet, hyvä yhteishenki ja toimiva työympäristö.

– Kyse on lähinnä valistuksesta ja keskustelusta kahvipöydässä, miten asioita kannattaa hoitaa, Kinnula sanoo.

Hänen mielestään työsuojelu saattaa olla byrokraattistakin, mutta on myös käytännön asioita. It-alalla ne liittyvät esimerkiksi monimuotoisuuteen ja työssäjaksamiseen. Työsuojeluvaltuutetun mukaan alalla ihmiset laittavat itsensä likoon viimeiseen asti.

– Jos asiakasyrityksissä on epätervettä käyttäytymistä, se tuo henkistä painetta, mikä saattaa vaatia jopa pitkäaikaista terapiaa tai muuta apua, Kinnula kuvaa.

– Firman kannalta se voi olla myynnin epäonnistumista, eli yksi ihminen ei pystykään tekemään niin paljon kuin useampi ihminen olisi voinut tehdä.

Tilanteeseen liittyy tiukka talous: kun aiemmin myytiin tiimien osaamista, nykyään myydään yksittäisen ihmisen taitoja.

Vaikka Wunderdogissakin on ennakoitu tilanteita, silti riskejä uupumiseen on. Talo tarjoaa nykyisin muun muassa työnohjausta henkilöstölle.

Konsultointia asiakkaiden parissa

Kinnula on työskennellyt nykyisellä työnantajalla konsultin tehtävissä kahdeksan vuotta. Maaliskuussa hänen tittelinsä vaihtui teknologia- johtajaksi.

– Teen töitä asiakkaille jatkossakin.

Tittelin vaihdoksen myötä on Kinnulan mielestä näkyvämpää, että työ sisältää enemmän mentorointia, tiedon jakamista ja tiedolla ohjaamista.

Kuten monet muutkin ohjelmisto- yritykset myös Wunderdog pieneni hieman it-laman myötä, mutta nyt on jälleen alkaneet rekrytoinnit. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee noin 60 henkilöä.

Yrityksessä on ollut isoja muutoksia viimeisen parin vuoden aikana, mikä on vaikuttanut myös työntekijöiden keskinäiseen yhteistyöhön verrattuna normaaliin tilanteeseen.

– Kun aloitin, firman mottona oli se, että kaikilla on mukavaa töissä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävässä on huolehdittava, että kaikilla on edelleen mukavaa.

Epäkohtiin vinkkejä viranomaisilta

Talossa oli määräaikaisesti toteutettava Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus pari vuotta sitten.

– Avin palaute antoi hyvät eväät kehittää työyhteisöä. Saimme kunnon ohjeet, miten epäkohtia korjataan, Kinnula kertoo.

Parempina aikoina, eli it-alan nousukaudella yrityksessä ja ennen koronapandemiaa, rekrytointitiimin tavoitteissa oli monimuotoisuuden kasvattaminen silläkin uhalla, että kaikkien osaaminen ei ollut parasta mahdollista.

– Kovina aikoina osaaminen ja monitaitoisuus ovat tärkeimmät kriteerit, kun taas hyvinä aikoina valintakriteerit sisälsivät monimuotoisuuden ja henkilön sopivuuden yrityksen sisäiseen kulttuuriin.

Kinnulan mielestä konsultin tärkeimmät taidot ovat asioiden hyvä perustelukyky ja ongelmien ratkaisukyky: hän ei puhu yli taitojensa, vaan vie tilannetta eteenpäin yhdessä oppien.

– Avin palaute antoi hyvät eväät kehittää työyhteisöä. Saimme kunnon ohjeet, miten epäkohtia korjataan.

Kinnula arvioi, että heillä työsuojelussa mukana olevat ovat keskimääräistä innokkaampia: se on näkynyt esimerkiksi muutostilanteissa.

– Myös firman puolella on kiinnostusta kuunnella työntekijöitä.

Tukena muutosneuvotteluissa

Ensimmäisellä kaudella Kinnulan mukaan työsuojelutehtävät veivät noin työpäivän verran aikaa kuukaudessa. Kokousten lisäksi tehtäviin liittyy yhä eri asioiden valmistelua.

Ensimmäisellä kaudellaan Kinnula osallistui yrityksen muutosneuvotteluihin, vaikkakaan työsuojeluvaltuutetun rooli ei sitä suoraan edellyttänyt.

– Se oli merkittävää työtä, vaikka ei välttämättä ylpeyttä aiheuttavaa, sillä lopputuloksena irtisanottiin muutamia henkilöitä, työsuojeluvaltuutettu sanoo.

– Prosessina pystyin tukemaan työntekijäpuolta ja myös antamaan työnantajan edustajille hyvää ohjenuoraa, että pääsimme neuvotteluissa eteenpäin, hän muistelee. – Kun luottamusta oli rakennettu jo kaikkiin suuntiin, pystyin hoitamaan tätä tehtävää.

Tarkempi kysely tuntemuksista

Toisen kauden tavoitteeksi hän on miettinyt työhyvinvoinnin mittareiden lisäämistä. Syvälle menevä kysely auttaisi näkemään henkilöstön pieniä murheita, joita aina kuitenkin on.

– Työsuojelu korostuu enemmän niin sanotussa vaarallisessa työssä esimerkiksi tehdasympäristössä kuin toimistoissa, Kinnula pohtii.

Hänen mielestään päivittäiset asiat jäävät herkästi taka-alalle.

– Hyvin hoidettu pienikin tehtävä tuo hyvää mieltä, on kyse sitten ensiapulaukun täydennyksestä tai lain vaatimia suunnitelmien päivityksistä määräaikoina, Kinnula kuvailee työsuojeluvaltuutetun roolia.

Ergonomiasta on huolehdittu hänen työpaikallaan klassisesti kunnolla. Kaikki työpöydät ovat sähköisiä, ja toimistolle on hankittu erilaisia työtuoleja eri tarpeisiin.

– Taukojumppapaikka laitettiin kuntoon vuoden vaihteessa, kun toimisto oli lähes tyhjillään.

Jussi Kinnula vinkkaa, että työntekijöiden kannattaa kysyä, kuka on heidän työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu ja mitä hänellä on asian päällä.