Työehtosopimus peittoaa yrityksen omat työehdot
Yrityksen omat työehdot tai toimisäännöt eivät tarjoa työntekijälle yhtä hyvää turvaa kuin työehtosopimus. – Omia työehtojaan ei kannata jättää työnantajan hyvän tahdon varaan, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Liiton puheenjohtaja Samu Salo ja varapuheenjohtaja, Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi ovat talven aikana yhdessä muistuttaneet työehtosopimuksen tärkeydestä. Syynä kaksikon painokkaille puheille ovat kokemukset tietotekniikan palvelualan yrityskentältä.
Alan työehtosopimus on normaali- sitova: se sitoo työnantajaliittoon eli Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn kuuluvia yrityksiä. Työntekijöiden puolesta työehtosopimuksesta neuvottelee ja siitä sopii Ylemmät Toimihenkilöt YTN yhdessä Tietoala ry:n kanssa.
Valtakunnallisen työehtosopimuksen lisäksi YTN ja Tietoala ovat neuvotelleet ison nipun yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
Joidenkin yritysten kanssa on tehty myös niin sanottuja liityntäsopimuksia, joissa yritykset sitoutuvat noudattamaan valtakunnallista työehtosopimusta kuulumatta työnantajaliittoon.
Kopperin mukaan aivan kaikissa yrityksissä yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotteleminen ja sopiminen eivät ole sujuneet kitkatta. Kun neuvottelut ovat menneet solmuun, yritys on voinut jättää leikin sikseen ja ilmoittanut tekevänsä omat työehtonsa.
– Tällaisissa yrityksissä työskente- levien on syytä ymmärtää, millaisen riskin yrityksen omat työehdot tai toimisäännöt henkilöstölle muodostavat. Ne ovat työnantajan yksipuolisesti tekemät ja säätelemät, eivät perustu sopimukseen ja voivat periaatteessa muuttua koska tahansa, Kopperi sanoo.
Kannattaa olla tarkkana
Salo tähdentää, että yrityksen omiin työehtoihin henkilöstö tai henkilöstönedustaja ei voi vaikuttaa.
– Toisin kuin työehtosopimus yrityksen työehdot tai toimisäännöt eivät perustu sopimiseen vaan työnantajan yksipuoliseen tahtoon ja valtaan. Tällöin ei myöskään synny niin sanottuja vakiintuneita työehtoja.
Osa omista työehdoistaan kertoneista yrityksistä on kertonut olevansa moderneja ja mainostanut työehtojensa olevan valtakunnallisia työehtosopimuksia parempia. Salon mielestä työnantajien mainospuheiden kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana.
– Kun katsoo kokonaisuutta, yritysten työehtoja ei voi pitää erityisen vahvana kilpailuvalttina. Pitää muistaa niihin liittyvät riskit, työnantajan mahdollisuudet muuttaa työehtoja ja tai luopua niistä kokonaan koska tahansa. Pahimmassa tapauksessa työehdot ovat alttiita työnantajan mielivallalle, Salo sanoo.
Työehtosopimus tuo turvaa
Kopperi ja Salo muistuttavat työehtosopimuksen olevan nimensä mukaisesti sopimus, joka sitoo sen osapuolia, oli se sitten sovittu työntekijä- ja työnantajaliiton tai työntekijäliiton ja yrityksen välisenä sopimuksena. Ne tuovat turvaa paitsi työntekijöille myös yrityksille.
– Olivat työehtosopimukset sitten valtakunnallisia tai yrityskohtaisia, ne takaavat kaikille työntekijöille oikeudenmukaiset ja tasapuoliset työehdot. Pitää muistaa, että niistä hyötyy myös työnantaja. Vakiintuneet työehdot tuovat yrityksen liiketoiminnalle jatkuvuutta ja ennustettavuutta, Kopperi sanoo.
Salo muistuttaa myös työehtosopimuksen mukanaan tuomasta työrauhavelvoitteesta. Liitot pitävät huolta siitä, että työrauhavelvoite pitää sopimuksen voimassaoloaikana.
– Työrauhavelvoitetta ei ole ilman työehtosopimusta. Yrityksen omat työehdot tai toimisääntö eivät takaa työrauhaa työpaikalle. Henkilöstö voi koska tahansa osoittaa mieltään tai järjestää työtaistelutoimenpiteitä parantaakseen työehtojaan.
Ammattiliiton tuki luo reiluutta
Kaksikon mielestä ammattiliittojen tuki tuo henkilöstölle turvaa työntekijöiden itsensä valitseman henkilöstöedustajan kautta. Neuvotteluasetelma on reilu, on vastapuolena sitten työnantajaliitto tai yksittäinen työnantaja.
– Yrityksen omien työehtojen yhteydessä tällaista neuvotteluasetelmaa ei edes synny, kun työnantaja voi tulkita ja päättää työehdoista mielensä mukaan, Salo sanoo.
Työehtosopimusten maailmassa myös mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemiseen on selkeät pelisäännöt. Jos työpaikalla ei asiassa saavuteta yhteisymmärrystä, kiistaa voidaan ratkoa ammattiliiton ja työnantajaliiton tai yrityksen välisissä neuvotteluissa.
Viimeisenä lukkona on työtuomioistuin, johon asia voidaan viedä ratkaistavaksi.
– Työohjeista tai toimisäännöistä tai niiden tulkinnasta ei oikeastaan voi tulla erimielisyyksiä. Niitä on mahdotonta riitauttaa, kun työnantajalla on joka tapauksessa etuoikeus tulkita niitä mielensä mukaan. Työelämä ilman työehtosopimusta on työntekijälle varsin turvaton ja epävarma, Salo sanoo.