Maahanmuuttajat muodostavat yhä suuremman osan työvoimasta ja työllisistä. Työperäisen maahanmuuton kehitys on vahvasti sidoksissa väestönrakenteeseen ja talouden tarpeisiin. Suomen työikäinen väestö pienenee samalla, kun syntyvyys laskee. Monissa länsimaissa työperäinen maahanmuutto on noussut yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan.

Vuonna 2000 Suomessa oli noin 30 000 maahanmuuttajapalkansaajaa. Kahden vuosikymmenen aikana määrä on kasvanut lähes 190 000 palkansaajaan. Määrä on siis yli kuusinkertaistunut.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat kilpailevat kansainvälisistä osaajista, ja osa maista on helpottanut työperäisen maahanmuuton sääntelyä houkutellakseen ulkomaista työvoimaa.

Suomessa hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on herättänyt keskustelua työvoiman saatavuudesta ja yritysten kyvystä rekrytoida osaajia ulkomailta. Yritykset ja elinkeinoelämä ovat pitkään vaatineet sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon.

Elinkeinoelämän mielestä rajoitusten sijaan Suomesta pitäisi tehdä entistä houkuttelevampi maa ja pyrkiä sitä kautta saamaan ulkomaista työvoimaa etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille.

Palkat huonommat, työ osa-aikaista

Pellervon taloustutkimus julkaisi tammikuussa raportin maahanmuuttajien merkityksestä yritys- ja elinkeinotoiminnalle. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajapalkansaajien osuus kaikista palkansaajista on kasvanut merkittävästi: vuonna 2022 se oli 8,6 prosenttia.

Maahanmuuttajapalkansaajien osuus tehdyistä työpäivistä ja saaduista palkkatuloista on selvityksen mukaan pienempi kuin maahanmuuttajien osuus palkansaajista. Tämä viittaa siihen, että maahanmuuttajapalkansaajien tulot ovat muita palkansaajia matalammat ja että osa-aikatyö on maahanmuuttajien keskuudessa yleisempää.

Vaikka maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin matalampia kuin suomalaisten, heidän panoksensa on merkittävä tietyillä toimialoilla. Eniten maahanmuuttajapalkansaajia työskentelee terveys- ja sosiaalipalveluissa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä teollisuudessa.

Koulutustiedot maahanmuuttajapalkansaajien osalta ovat puutteelliset, mutta saatavilla olevien tietojen osalta voidaan tehdä joitain johtopäätöksiä. Suurin yksittäinen koulutusala maahanmuuttajapalkansaajien keskuudessa on tekniikan ala. Suomen teknologia- ja insinöörialat hyötyvät kansainvälisestä osaamisesta.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan erilaisia näkökulmia ja osaa- mista, mikä voi edistää innovaatioita ja kilpailukykyä teknologiateollisuudessa. Lisäksi maahanmuuttajien mukana tuoma monimuotoisuus voi auttaa suomalaisia yrityksiä laajentumaan kansainvälisille markkinoille ja ymmärtämään paremmin globaalien asiakkaiden tarpeita.

Väki vähenee ilman muuttoa

Työikäisen väestön väheneminen ja väestön ikääntyminen asettaa haasteita talouskasvulle ja työmarkkinoiden toimivuudelle. Työ- ja elinkeino- ministeriön mukaan ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenisi tuhansilla vuodessa ja työikäinen väestö supistuisi 10 000–20 000 henkilöllä vuosittain.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen voi merkittävästi tukea Suomen kansantaloutta. Erityisesti korkean tuottavuuden ammatteihin liittyvä maahanmuutto voi parantaa talouden kasvuedellytyksiä. Lisäksi monimuotoisuuden lisääntymisellä työpaikoilla voi olla tuottavuutta edistäviä vaikutuksia.

Työperäisen maahanmuuton vaikutukset ulottuvat talouskasvun lisäksi julkisen talouden kestävyyteen. Maahanmuuttajien onnistunut integroituminen työmarkkinoille parantaa julkisen talouden tasapainoa, kun verotulot kasvavat ja sosiaalimenot vähenevät.

Työperäisen maahanmuuton avulla voidaan lieventää väestön ikääntymisestä johtuvia haasteita, tukea talouskasvua ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Samalla on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan onnistuu.

Haasteitakin riittää

Vaikka työperäinen maahanmuutto tarjoaa ratkaisuja työvoimapulaan ja talouskasvuun, siihen liittyy myös haasteita. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ei aina ole sujuvaa, mikä voi johtaa syrjäytymiseen ja alityöllisyyteen.

Työmarkkinoille integroituminen voi olla haastavaa esimerkiksi puutteellisen koulutuksen, kielitaidon tai syrjinnän vuoksi. Integroitumiseen liittyvät haasteet pitääkin tunnistaa nykyistä paremmin. Integroituminen vaatii onnistuakseen myös työtä ja tukea.

Suomi kilpailee muiden maiden kanssa kansainvälisistä huippuosaajista, mikä korostaa tarvetta houkutella ja pitää kiinni ulkomaisista työntekijöistä. Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka voi vaikeuttaa työperäisen maahanmuuton edistämistä.

On tärkeää huomioida maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja kehittää toimia, jotka tukevat maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille nykyistä paremmin. Menestyäkseen Suomen on oltava houkutteleva kohdemaa kansainvälisille osaajille.