Nyt eletään älylasien toisen tulemisen aikaa. Kotimaan markkinoilla on kuluttajille suunnattuja tuotteita, kuten yhdysvaltalaisen Metan Wayfarer-älylasit tai kiinalaisen Even Realitiesin G1:t.

Tilanne on uusi, vaikka Google toi älylasit hetkellisesti Yhdysvaltojen markkinoille vuonna 2014. Teknologia oli tuolloin kömpelömpi kuin nykyään, ja älylasit katosivat myynnistä vuosikymmeneksi.

– Googlen älylaseja ympäröi outouden aura, mutta nämä näyttävät ihan normaaleilta laseilta, vertaa Santeri Suominen käsissään pitelemiinsä G1-laseihin.

Suominen selvittää Elisalla uusiin teknologioihin pohjautuvia mahdollisuuksia ja kehittää niihin perustuvia palveluita. Hän uskoo älylasien arkipäiväistyvän lähivuosina. Vaikka kaikki eivät hanki tuotetta, he tottuvat siihen, että muut käyttävät niitä.

– Kun älypuhelimet tulivat markkinoille, niistä puhuttiin statussymboleina, mutta parissa vuodessa niistä tuli ihan normaaleja. Niin käynee näissäkin.

Älylasit vapauttavat katseen

Käyttäjä näkee lisätyn todellisuuden laseilla ympäristönsä päälle tuotettua informaatiota. Suomisen esittelemissä G1-laseissa informaatio piirtyy vihreällä värillä hieman tavallisimman katselualueen yläpuolelle.

– Ihmisen suhtautuminen toiseen riippuu paljon katsekontaktista. On jännä kokemus katsoa älylasien käyttäjää, kun hän tuijottaa melkein silmiin mutta hieman yläviistoon. Se on vähän outo, toljottava katse, Suominen luonnehtii.

Ihmisestä näkee heti, kun hänen huomionsa on puhelimessa, mutta älylasien kohdalla keskittymisen kohdetta on hieman vaikeampi havaita.

Älylasit eivät tuo välttämättä uusia toimintoja kantajalleen vaan ennemmin vapauttaa katseen puhelimesta tai ranteesta ympäristöön. Saapuvan viestin saa suoraan silmien eteen sen sijaan, että niitä tarvitsisi erikseen tarkistaa taskusta tai laukusta.

Puhelinta G1-lasit eivät korvaa, vaan niiden hallintaan tarvitaan mobiilisovellus. Joitakin toimintoja pystyy ohjaamaan sankojen painikkeiden kautta, mutta vaativammat ominaisuudet edellyttävät puhelimen tai älykellon avaamista.

– Puhelin on olennainen laite äly- lasien toiminnalle. Lasit ovat vähän kuin lisänäyttö, ja puhelimesta orkestroidaan yhteys ja laskenta, Suominen selittää.

Käyttötarkoitus pitää keksiä

Silmien eteen heijastetun informaation merkitystä voi verrata vaikkapa älykelloon. Esimerkiksi G1-lasit näyttävät kellonajan, kalenterimerkintöjä, säätilaa sekä tarvittaessa tekee muistiinpanoja, näyttää esiintyjälle vuorosanoja, opastaa navigoinnissa tai tulkkaa reaaliaikaisesti.

Wayfarerissa on erilaiset ominaisuudet kuin kiinalaiskilpailijalla. Siinä on kaiuttimet ja kamera mutta ei näyttöä. Laseilla voi myös soittaa ja vastaanottaa puheluita, kuunnella avokaiuttimista musiikkia ja striimata videoita.

– G1-lasit eivät vielä esitä kolmi- ulotteista informaatiota, vaan näissä on keskitytty kaksiulotteisiin sovelluksiin, jotka kuitenkin kiinnostavat ihmisiä.

Kummatkin lasit toimivat myös perinteisinä silmälaseina, joihin on tilattavissa omat vahvuudet. Laseja on kuitenkin välillä ladattava, joten ainoiksi laseiksi ne eivät sovellu.

Käyttötarkoituksien keksimisessä myös Elisalla on osansa. Yhtiö hakee lähes sataa uutta ohjelmisto- ja teko- älykehittäjää Suomeen ja Viroon. Uudet tekijät kehittävät palveluita kuluttajille, työpaikoille ja teollisiin sovelluksiin, ja älylasit ovat osa kokonaisuutta.

Kamera ja mikrofoni tallentavat

Älylaseissa on kamera ja mikrofoni, joten ne voivat tallentaa näkemänsä ja kuulemansa. Se herättää ihmisissä varauksia. Toki myös älypuhelimessa on samat komponentit, mutta niihin ihmiset ovat jo tottuneita.

Yksityisyys on Suomisen mukaan iso kysymys, joka vaikuttaa älylasien yleistymiseen. Metan Wayfarer-lasit ilmoittavat merkkivalolla muille ihmisille, milloin lasit kuvaavat ympäristöään. G1-laseissa vastaavaa ominaisuutta ei ole.

Takavuosina ideoitiin, voisivatko lasit tunnistaa ihmisiä. Se on kuitenkin EU:ssa laitonta, koska se rikkoisi ihmisten yksityisyyttä. Teknisesti se lienee mahdollista, mutta Suomisen tiedossa ei ole, että niin olisi tapahtunut.

– Lasien käyttö on periaatteessa turvallista ja hauskaa, mutta kannattaa käyttää omaa harkintaa sen suhteen, millaisissa tehtävissä ja paikoissa laitteita käyttää.

Yritykset joutuvat puntaroimaan, mitä turvallisuusriskejä lasit aiheuttavat, ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat liiketoimintaan.