Rakentamisessa näkyy vasta vähäistä elpymistä, mutta julkisten raken- nusten puolella tekemistä on riittänyt yksityistä puolta tasaisemmin. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Outi Hiltusen hankkeiden mittakaavaa näkee vuosi sitten valmistuneesta kohteesta, Kuopion oikeustalosta Palokärjestä.

– Nimi viittaa rakennuksen historiaan. Rakennus on valmistunut vuonna 1929, ja se on ehtinyt toimia alun perin poliisin ja pelastuslaitoksen, sitten postin ja viimeksi verotoimiston käytössä.

Vaaleanpunaisen rakennuksen julkisivu on suojeltu, mutta sisätilat on rakennettu kokonaan uusiksi. Talo vastaanotettiin tammikuussa 2024, ja nyt on tehty rakennuksen yksivuotistarkistuksia, jotka ovat nyt pöytäkirjaa vaille valmiita. Kun valmistumisesta on kulunut kaksi vuotta, takuuaika ja hanke päättyvät.

– Käyttäjät ovat olleet tähän perusparannushankkeeseen todella tyytyväisiä, ja heiltä on tullut kiitosta. Tilat ovat toimivia ja viihtyisiä.

Hiltusen vastuulla on Senaatin hankkeita Itä-Suomessa: Kuopion uuden pääpoliisiaseman suunnittelu ja Geologisen tutkimuskeskuksen Mintecin koetehdas Outokummussa, jonka suunnittelu on tarkoitus aloittaa syksyllä. Hankkeet vaativat vielä rahoituspäätöksiä toteutuakseen.

Päällikkö valvoo etenemistä

Hiltusen työ on rakennushankkeiden johtamista, ja työpäivät koostuvat pitkälti suunnittelu- ja työmaakokouksista, aikataulu- ja muista hankepalavereista. Rakennuttajapäällikkö vastaa siitä, että kustannus-, aikataulu-, laatu- ja asiakaskokemustavoitteet täyttyvät.

– Rakennuttajapäällikön kädenjälki näkyy valmiissa rakennuksessa siinä, miten hanke onnistuu täyttämään hankkeelle asetetut tavoitteet.

Toteutusmuotona käytetään yhä enemmän yhteistoiminnallisia urakkamuotoja, joissa hankkeen osapuolet työskentelevät perinteisiä malleja tiiviimmin yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankeryhmään kuuluvat rakennuttajan lisäksi urakoitsijan, suunnittelijoiden ja muiden toimittajien edustajia.

– Jos huomaamme, että tavoitteissa onnistuminen aikataulu on vaarantunut, pohditaan yhdessä hankeryhmän kanssa ratkaisuja, miten pysytään sovituissa raameissa ja kustannuksissa.

Hiltunen valmistui rakennustekniikan insinööriksi vuonna 2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Senaatille hän tuli töihin vuonna 2022, kesken Palokärjen hankkeen.

Toimistoja yhdistetään toisiinsa

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos ja sen tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Siksi valtion kulukuuri vaikuttaa myös liikelaitoksen toimintaan.

– Tilakustannusten hillitsemiseksi Senaatti-konserni on kehittänyt hankeohjausmallin, jolla pyritään yhdessä asiakasvirastojen kanssa kustannustehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin hanketoteutuksiin, tehostetaan entisestään kustannusohjausta, ja näin hillitään toimitilakustannusten nousua myös tulevaisuudessa.

Toimitiloista säästetään myös määrää ja kokoa karsimalla. Vuonna 2005 valtiolla oli toimitilaa 25 neliömetriä virkahenkilöä kohden, kun nykyinen toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 neliötä henkilötyövuotta kohden. Uudisrakennukset suunnitellaan usein usealle eri viranomaisille yhteiskäyttötiloiksi.

Muun muassa etätyö on vähentänyt omien työpisteiden tarvetta. Sama koskee toki myös yksityistä sektoria ja Hiltusta itseäänkin, sillä hän asuu Joensuussa, kahden tunnin ajomatkan päässä työpisteeltään.

– Käyn toimistolla 3–4 kertaa kuukaudessa, muun ajan teen kotona töitä. Lähipäiviä ovat Itä-Suomen Senaatin yhteinen ja meidän oman rakennuttajaryhmämme päivä. Näiden lisäksi toimistolla tulee käytyä, jos hankkeisiin liittyen on sovittu läsnäolopalavereita Kuopioon.

Tarjouksia tulee paljon

Rakennusala on ollut useita vuosia Suomessa hiljainen. Tästä on ollut epäsuoraa hyötyä Senaatille, joka on saanut hankkeisiinsa aiempaa enemmän tarjouksia kumppaneilta.

Valtiolle rakentaminen on yksityistä sektoria byrokraattisempaa, ja rakentamista säätelee hankintalaki.

Rakennuksissa vaatimukset keskittyvät ennen kaikkea energiatehok- kuuteen, sisäilman laatuun, turvalli- suuteen, hiilineutraaliuteen ja kierto- talouteen.

– Valmiin rakennuksen pitää olla käyttötarkoitukseen sopiva, terveellinen ja turvallinen. Laadusta olemme tarkkoja, minkä vuoksi hankinnoissa painotetaan usein hinnan sijasta enemmän laatua. Rakennukset pysyvät meidän ylläpidossamme, joten ylläpidettävyyteen kiinnitetään huomiota jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa.