oikeutta

Työnantajalla on velvollisuus

muokata työtä

Työntekijän sairaus tai vamma eivät saa olla perusteena työsuhteen päättämiselle.

Työsopimuslain mukaan työsuhde voidaan päättää, jos työkyky on alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Ennen työsuhteen päättämistä työnantajan pitää selvittää, voisiko työtä tai työoloja mukauttaa työntekijän työkykyä vastaavaksi, tai onko tarjolla muuta työtä.

Myös yhdenvertaisuuslaissa on säädetty työnantajalle velvollisuus tehdä riittävät mukautukset, jotta vammainen henkilö voi suoriutua töistä. Laissa puhutaan kohtuullisista mukautuksista eli ihan mitä tahansa työnantajalta ei vaadita.

Työkyvyn olennaisella alenemisella tarkoitetaan, että työntekijä ei enää pysty selviytymään työvelvoitteistaan riittävällä tavalla. Kyse voi olla siitä, että työntekijä on kokonaan työkyvytön pitkän ajanjakson tai toistuvilla eri pituisilla sairauslomilla.

Pitkällä ajanjaksolla tarkoitetaan yleensä vähintään vuoden mittaista ajanjaksoa, jonka jälkeen työkyvyn palautuminen ei ole näköpiirissä.

Tapaturma saattaa vaikuttaa

Myös tapaturma voi aiheuttaa pysyvän työkyvyn alenemisen, joka estää entisen työn tekemisen kokonaan tai osin.

Lääketieteellinen arvio ja ennuste työkyvystä ovat keskeisiä. Esimerkiksi kuntoutumiselle pitää varata aikaa, ja tässä kohdin voidaan sopia määrä- aikaisesta kevennetystä työstä.

Jos on todennäköistä, että työkyky ei palaudu entiselleen, työnantajan pitää ensi sijassa selvittää, miten työtä voidaan mukauttaa työkykyä vastaavaksi.

Vammaisella henkilöllä oikeutensa

Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty siitä, että työntekijää ei työsuhteen aikana tai työhön valitessa saa syrjiä vamman tai sairauden takia. Vammaisten henkilöiden työllistyminen on Suomessa vaikeaa, vaikka heidän työkyvyssään ei ole mitään puutteita. Vammaisuus ei tarkoita työkyvyttömyyttä.

Pyörätuoli, kuulo- tai näkövamma eivät saa olla esteenä henkilön palkkaamiselle, jos itse työtehtävät on mahdollista suorittaa riittävällä tavalla vammasta huolimatta. Yleensä vammainen henkilö on jo itse pohtinut työpaikkaa hakiessaan, että vamma ei vaikuta työn suorittamiseen.

Työolot pitää ylipäätään järjestää esteettömiksi, jotta esimerkiksi pyörätuolia käyttävä pääsee työpaikalle. Lisäksi laki edellyttää, että työnantaja mahdollistaa apuvälineen tai esimerkiksi viittomakielen tulkin käytön.

Työpaikan muutostöihin on mahdollista saada tukea Te-palveluista.

Mukautuksiin useita vaihtoehtoja

Työtä ja työoloja voi mukauttaa monin eri tavoin. Fyysisen työympäristön lisäksi työaikaa, työtehtävien sisältöä tai työmenetelmiä voidaan muokata.

Työaikaa on mahdollista lyhentää, jos työkyky riittää vain osa-aikaiseen työhön. Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa, jotta työssä jatkaminen on mahdollista: kaksi- tai kolmivuorotyöstä voidaan siirtyä pelkästään päivätyöhön.

Lisäksi voidaan järjestellä työtä siten, että se tehdään osin tai kokonaan etänä.

Myös työympäristön muokkaaminen käy. Jos työympäristössä altistuu esimerkiksi melulle tai hälinälle, työn tekemiseen on hyvä järjestää aiempaa rauhallisempi ympäristö.

Samoin altistumista työkykyä haittaaville kemiallisille tai fysikaalisille tekijöille voidaan vähentää tai poistaa altistus kokonaan erilaisin työjärjestelyin.

Esimerkiksi työtehtäviä muutetaan siten, että altistumista aiheuttavat tehtävät jätetään pois tai vaihdetaan toisiin.

Velvollisuus tarjota muita töitä

Jos omia työtehtäviä ei voida mukauttaa, selvitetään, onko tarjolla muuta työtä. Velvoite koskee mitä tahansa työtä, jota työntekijä pystyy tekemään.

Työntarjoamisvelvollisuus ei rajoitu pelkästään avoimena oleviin tehtäviin tai tehtäväkokonaisuuksiin.

Työnantajan pitää selvittää, voidaanko tehtäviä järjestelemällä luoda työntekijälle tehtäväkokonaisuus, johon jäljellä oleva työkyky riittää.

Työnantajan pitää myös järjestää työntekijälle uutta työtehtävää varten koulutusta ja perehdytystä. Työntekijän ei ole tietenkään pakko ottaa vastaan muuta tarjottua työtä, jolloin työsuhde voidaan irtisanoa.

Kohtuullisuutta on arvioitava

Työnantajalla ei ole velvollisuutta tehdä mukautuksia, jotka muodostuisivat kohtuuttomiksi. Kohtuuttomuusarvioinnissa huomioidaan sekä työntekijän että työnantajan tarpeet. Lisäksi huomioidaan mukautusten kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

Jos työsuhde on pitkä tai työntekijä on menettänyt osan työkyvystään työnantajan palveluksessa, työnantajalla on erityisen korostunut velvollisuus mukautuksiin ja muun työn tarjoamiseen.

Työnantajan taloudellinen asema ja koko vaikuttavat kohtuullisuusarviointiin. Isommalla yrityksellä on laajemmat velvollisuudet kuin pienellä muutaman henkilön työllistävällä yrityksellä. Yrityksen toiminnan luonne vaikuttaa myös siihen, millaisia mukautuksia on mahdollista tehdä.

Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta tarjota tehtäviä, joille ei ole yrityksessä tarvetta.

Työntekijää ei saa syrjiä työsuhteen aikana tai työhön valitessa vamman tai sairauden takia.