Opiskelija Mariam Amar ahdistui kahlatessaan taloudellisen tuen sekavassa viidakossa ja suoritti ylemmän AMK-tutkinnon rivakasti menoistaan pihtaillen – lopuksi saamastaan opinnäytetyöapurahasta iloiten.

Soluasumista, nuudeleita ja pyörällä sotkemista.

Muistot opiskeluaikojen pennin venyttämisestä eivät varsinaisesti houkuttele, vaikka esimerkiksi YAMK-tutkinto, mahdollinen tuleva AMK-tohtoritutkinto tai jokin muu täydennyskoulutus kiinnostaisi. Kun työuraa ja taloudellista vakautta on takana, voi olla hankala, tai jopa mahdotonta, hypähtää takaisin tiukkaan kulukuriin.

Opiskelijalla palaa rahaa koulutus- materiaaleihin ja elämiseen, eikä työssäkäynti aina ole opiskelun ohella mahdollista tai järkevää. Opiskelijoille, toisesta asteesta aikuisopiskelijoihin, on kuitenkin tarjolla monenlaisia apurahoja ja stipendejä.

Uuvuttavalta tuntuva hakuprosessi

Amar muutti kahdeksan vuotta sitten miehensä perässä Palestiinasta Suomeen. Takataskussa oli sähköinsinöörin todistus, mutta koulutusta ei Suomessa suoraan tunnustettu.

– Ensin opiskelin lastenhoidon ohella itsenäisesti suomen kielen lähinnä uutisia seuraamalla. Myöhem-min sain Suomen kansalaisuuden, Amar muistelee.

Kun lapset aloittivat tarhapolkunsa, Amar pääsi Metropolian ammattikorkeakouluun suorittamaan Älykkään teollisuuden ylemmän AMK-tutkin-non suomen kielellä.

– Olin ryhmäni ainoa nainen ja ainoa ulkomaalaistaustainen. Onneksi olen tottunut venymään.

Venymistä tarvittiin myös lapsiarjessa, joka pyöri insinöörimiehen palkalla. Nelihenkinen perhe asui vuokralla pienessä kolmiossa Itä-Helsingissä ja lomat kuluivat lähiseutuun tutustuen. Usein Amar söi opiskelupäivinä jääkaapin jämiä lounaaksi – olihan se halvempaa kuin opiskelijaruokalassa käyminen.

Amar haki satoja työpaikkoja opiskeluiden rinnalle ja olisi mennyt ilmaiseksikin harjoittelijaksi, mutta ovet eivät auenneet.

– Kaiken paperirumban ja intensiivisen opiskelun ohella voimani tai aikani eivät riittäneet monimutkaisilta tuntuvien apurahahakemusten laatimiseen. Keskityin pärjäämiseen ja opiskelumahdollisuudesta iloitsemiseen.

Apurahojen laaja tarjonta

Viestintäpäällikkö Virve Zenkner Säätiöt ja rahastot ry:stä tunnistaa tilanteen. Yhdistys on apurahoja jakavien säätiöiden etu- ja tukijärjestö.

– Apurahoista on kova kilpailu, joten hakemus kannattaa tehdä huolella.

Hyvä hakemus vastaa rahoittajan ilmoittamaa tarkoitusta ja sisältää kaiken sen, mitä hakuilmoituksessa on kysytty.

– Lisäksi se osoittaa oman erinomaisuutensa muihin hakemuksiin verrattuna, Zenkner muistuttaa.

Apurahan myöntäjät pyytävät yleensä myös käyttöselvityksen tekemistä jälkikäteen.

Vaikka merkittävin korkeaopiskelijoiden taloudellinen tukija on maksutonta korkeakoulutusta ja opintotukijärjestelmää tarjoava valtio, apurahoja löytyy. Vanhimmat suomalaiset apurahoja jakavat rahastot ovat jo 1700-luvulta, Zenkner kertoo.

Vuonna 2023 Säätiöt ja rahastot ry:n yli 200 jäsentä rahoittivat tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä yhteensä 538 miljoonalla eurolla.

Merkittävä kannustava vaikutus

Tällä hetkellä apuraha on verotonta tuloa 26 355,60 euroon asti. Kun apuraha myönnetään opiskeluun, se auttaa opiskelijaa tulemaan toimeen ja siten toivottavasti keskittymään opintoihinsa.

– Apurahalla tai stipendillä on usein myös merkittävä kannustava vaikutus, Virve Zenkner tietää.

Mariam Amar suoritti älykkään teollisuuden opinnot tavoiteajassa, 1,5 vuodessa. Ripeää valmistumista motivoi palkansaajaksi pääseminen.

– Iso unelmani oli työllistyä uudessa kotimaassa koulutustani ja osaamistani vastaavalle alalle.

Opinnäytetyövaiheessa Amar haki ohjaajansa vinkistä Metropolian apurahaa, jonka sai: tuhat euroa.

– Summalla oli valtava henkinen merkitys. Teimme kaiken pihtailun päätteeksi perheenä lomamatkan.

Valmistumisensa jälkeen Amar on työskennellyt pian vuoden rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Granlundissa. Näin jälkikäteen hän löytää myös hyviä puolia sisukkuutta vaatineesta opiskeluvaiheesta.

– Itsevarmuuteni vahvistui. Tiedän, ettei raha tuo onnea vaan itsensä kehittäminen.

Säätiöt seuraavat aikaa

Eri säätiöiden opiskelijoille jakamien apurahojen jakautumisesta aloittain ei ole säätiörajat ylittäviä tilastoja, Zenkner kertoo.

– Säätiön täytyy noudattaa säännöissä määrättyä tarkoitustaan, eli jos säännöissä on tietty ala, siitä ei voi poiketa.

Toki säätiöt seuraavat aikaansa ja miettivät rahoituksensa tarkempia painotuksia ja vaikuttavuutta.

– Säätiöt ovat kaikki itsenäisiä organisaatioita. Kullakin on omat kriteerinsä: alan ohella tai sen sijaan esimerkiksi opintomenestys, kotiseutu, äidinkieli, vähävaraisuus tai vaikka sukujuuret luovutetussa Karjalassa, sen mukaan mitä lahjoittaja on aikanaan nähnyt tärkeäksi.

■ Lue lisää: tiedejatutkimus.fi, saatiotrahastot.fi