Asiantuntija neuvoo keskustelemaan työ- yhteisöissä ja tiimeissä, mitä hyvinvointi itse kullekin tarkoittaa. Hän vinkkaa, että työpaikalla kannattaa kysyä, miten kollegalla menee eikä jätetä ketään yksikseen.

– Työllä on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnillemme myönteisesti, mutta joskus myös kielteisesti, sanoo Mieli ry:n työelämän mielenterveysyksikön asiantuntija Saija Koskensalmi.

– Meidän kannattaa luoda toimivia rakenteita työpaikoille, jolloin ne mahdollistavat hyvinvoinnin työssä.

Koskensalmen mielestä työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työntekijät voivat töissä hyvin, ovat innostuneita ja saavat aikaiseksi paljon.

– Parhaimmillaan on työn imun kokemus, mikä on suorassa yhteydessä yksilön hyvinvointiin, mutta myös työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Se näkyy myös yritysten tuloksellisuudessa ja asiakaspalvelun laadussa.

Kun työntekijät voivat yksilöinä hyvin, se leviää työyhteisössä. Sama on toki vastakkaiseen suuntaan: myös kielteisyys valtaa tilaa.

– Työhyvinvointi vaikuttaa organi- saation menestykseen pitkällä aikavälillä, ja siitä hyötyvät kaikki. Hyvinvointi liittyy työntekijöiden sitoutumiseen ja innovatiivisuuteen.

Kielteisyys leviää herkästi

Pahimmillaan työntekijän kannalta pitkäkestoisesti kuormittavat tilanteet ja liialliset kuormitustekijät voivat johtaa sairastumiseen. Koskensalmen mukaan nykyisin on paljon puhetta uupumisesta, ahdistuksesta ja masennuksesta, kun työ ei vastaa odotuksia tai työssä vaaditaan liikaa eikä ei ole ehkä hyvää esihenkilötyötä tai tukevaa työyhteisöä.

– Se voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin sairastumisiin ja poissaoloihin. Tilastot ovat aika synkkiä, asiantuntija viittaa Kelan ja työeläkeyhtiöiden kertomaan mielenterveyden poissaoloista johtuvista sairastumisista.

Kuormittuneella ihmisellä tunteet voivat tulla pintaan väärälläkin tavalla: ei ehkä osata toimia enää asiallisesti, kuten työelämässä pitää toimia.

– Näkökulmat kapeutuvat ja tulkinnat esimerkiksi ilmeistä ja eleistä vääristyvät, kun avoin keskustelu puuttuu, Koskensalmi kuvailee.

Muutokset kuuluvat työelämään

Työpaikoilla tapahtuvat muutokset koetaan usein kuormittavina, ja niiden asiallinen hoitaminen on johdon ja esihenkilöiden vastuulla. Muutostilanteiden onnistunut, oikeudenmukainen johtaminen onkin Koskensalmen mukaan parhaimmillaan menestyksen lähde.

– Selkeys työpaikalla yhteisistä ja omista tavoitteista sekä pelisäännöistä tukee hyvinvointia, asiantuntija sanoo.

– Jos työpaikalla ei ole hyvää yhteishenkeä, se altistaa helposti virheille, mikä heijastuu myös asiakasrajapintaan.

Koskensalmi kannustaa työpaikoilla keskusteluun työ- ja mielen hyvinvoinnista, joista on erilaisia käsityksiä.

– Joku kaipaa enemmän esihenkilön tukea, joku toinen taas yhteistä tiimityötä ja yhteishenkeä.

Yhdessä vastataan ilmapiiristä

Kaikkea vastuuta työpaikalla ei saa kuitenkaan sysätä johdon niskaan, vaan kukin työntekijä voi tehdä paljon oman ja työkavereiden hyvinvoinnin eteen.

– Jokaisen on hyvä huolehtia omasta palautumisestaan ja työnsä rajaamisesta, mutta rimaa ei kannata asettaa liian korkealle.

Koskensalmi arvostaa voimavaralähtöistä kehittämistä; työpaikoilla kannattaa nostaa esille onnistumisia. Hän perää oivalluksia siitä, että jokainen vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja työkaverin hyvinvointiin.

Työkaverin huomioiminen on hyväksi

Myös inhimillinen lähestyminen voi tukea toista. Jos itsellä menee hyvin, voi kysyä kollegalta, miten hänellä menee.

– Pienellä kohtaamisella tai keskustelulla voi olla suuri merkitys, Koskensalmi vinkkaa kollegoille ja esihenkilöille.

Koskensalmi korostaa myös yksinjättämisen vaaroja, sillä inhimillinen perustarve on olla osa porukkaa.

Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen on hänen mielestään aina edullisempaa kuin antaa ihmisten uupua, mikä saattaa johtaa virheisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Pienilläkin myönteisillä teoilla on suuri merkitys.