BITTIKATTAUS
Liitto palkitsee insinööritöitä
Insinööriliitto palkitsee vuosittain valmistuvien opiskelijoiden parhaita insinööritöitä. Työn pitää olla valmistunut tai valmistua 1.1.2024–14.9.2025 välisenä aikana.
Vuosittain ammattikorkeakouluissa tehdään jo yli kuusi tuhatta tekniikan alojen lopputyötä. Monet lopputöistä ovat mielenkiintoisia, osa merkittäviä ja ainakin jokunen uraauurtava. Yhteistä niille on se, etteivät ne saa kootusti tunnustusta riittävästi siitä, miten merkittävä hyöty niistä on korkeakoulutukselle, toimeksiantajille ja koko Suomelle.
Tämän takia Insinööriliitto nostaa vuosittain yhden tai useamman julkisuuden arvoisen lopputyön näkyväksi, ja palkitsee niiden tekijät jopa 5 000 euron palkinnolla. Palkinnon tarkoituksena on nostaa lopputöiden eteen tehtyä työtä näkyvämmäksi, ja osoittaa arvostusta niiden tekijöille.
Palkinto jaetaan vuosittain töille, jotka ovat esimerkiksi erityisen merkittäviä toimeksiantajalleen, alalleen, yhteiskunnalle tai muuten erinomaisia. Aiemmin palkitut työt ovat käsitelleet muun muassa kiertotaloutta rakentamisessa, kvanttiteknologiayrityksen testausasemia ja kauppoihin myytäväksi tulevien elintarvikkeiden käsittelyä.
■ Lue lisää: ilry.fi/insinoorityopalkinto
50 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan viime lokakuussa puolet insinööreistä tienasi vähintään 4 595 euroa kuukaudessa.
Työväenlaulujen perinteeseen kuuluvat myös rauhanlaulut, ja nyt niille on tilausta.Sävellys- ja sanoituskilpailu etsii uusia rauhanlauluja
Uusi Työväenlaulu on Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi-säätiön yhteistyössä luoma sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään perinteitä kunnioittaen uusia työväenlauluja. Kilpailussa haetaan sekä perinteisiä että moderneja lähestymistapoja työväenlaulujen säveltämiseen.
Rauhanlaulut ovat olleet aina osana työväenliikettä ja työväenlauluperinnettä. Perinteisesti kappaleet käsittelevät rauhan, sovinnon ja väkivallan vastaisen sanoman teemaa.
Teokset voivat olla eri tyylilajeissa. Ne jakavat yhteisen tavoitteen inspiroida kuuntelijaa rauhan puolesta.
Ammattilaisraati arvioi kappaleet. Raatiin kuuluvat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, palkittu laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija ja musiikin monitoimija Tipi Tuovinen, Riihi-säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.
Kilpailussa tuomaristo valitsee kolme parasta teosta, ja ne palkitaan 1 200 eurolla, 700 eurolla ja 500 eurolla. Kilpailu päättyy vappupäivänä 1.5. Voittajakappaleet julkaistaan ja esitetään Valkeakoskella Työväen Musiikki- tapahtumassa 25. heinäkuuta.
■ Lue lisää: musarit.fi/laulukilpailu
KUVA: Kirsi Tamminen
Akkumateriaalitehdas näyttää valmistuttuaan tältä.Kotkaan nousee uusi akkumateriaalitehdas
Suomen Malmijalostus Oy ja Beijing Easpring Material Technology ovat tehneet päätöksen CAM-tehtaan rakentamisesta. Kotkaan, Keltakallion teollisuusalueelle, rakennetaan uusi akkumateriaalitehdas, joka valmistaa litiumioniakkujen raaka-ainetta, katodiaktiivimateriaalia (CAM).
Tehtaan tuotantokapasiteetti on aluksi 60 000 tonnia vuodessa. Tuotantoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.
Tehdasinvestoinnin toteuttaa vuonna 2024 perustettu Easpring Finland New Materials Oy, josta Suomen Malmijalostus Oy omistaa 30 prosenttia ja Beijing Easpring Material Technology 70 prosenttia. Investoinnin arvo on noin 800 miljoonaa euroa. Suomen valtio pääomittaa Suomen Malmijalostusta sadalla miljoonalla eurolla hanketta varten.
Tehdas sai ympäristölupansa nopeutetussa vihreän siirtymän etusijamenettelyssä, ja lupa tuli voimaan joulukuussa 2024. Tehtaan odotetaan työllistävän suoraan noin 270 henkilöä sekä luovan laajempia työmahdollisuuksia alueelle. Rakentaminen alkaa tänä vuonna, ja tuotanto käynnistyy vuonna 2027.
Hankkeelle on varattu maa-alaa noin 80 hehtaaria.
KUVA: Suomen Malmijalostus Oy
Harjoittelijoiden työehdot tapetilla
Euroopan komissio pyrkii direktiiviehdotuksellaan eli niin sanotulla harjoitteludirektiivillä parantamaan harjoittelijoiden työehtoja ja estämään harjoitteluiksi naamioidut työsuhteet. Euroopan parlamentti on luonnostellut ehdotukseen omat kantansa.
Luonnoksen perusteella parlamentti tavoittelee palkattomien harjoitteluiden kieltoa. Harjoittelut voisivat kestää enintään kuusi kuukautta, ja harjoittelun sisältö olisi selkeästi rajattu. Lisäksi kaikki harjoittelusopimukset olisi tehtävä kirjallisesti.
Parlamentin luonnoksessa halutaan helpottaa haavoittuvista taustoista tulevien henkilöiden mahdollisuuksia harjoitteluun, mikä edistäisi yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työmarkkinoilla. Myös opintoihin liittyvät työharjoittelut sisältyisivät direktiiviin.
Selkeät pelisäännöt varmistaisivat, että harjoittelut tukevat opiskelijan opintojen etenemistä ja suojelisivat opiskelijoita hyväksikäytöltä.
Jäsenvaltioiden olisi mahdollista täydentää direktiiviä kansallisilla työmarkkinajärjestöjen sopimuksilla.
Lopullinen kanta varmistuu EU-parlamentin täysistunnossa sen jälkeen, kun työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta on käsitellyt asiaa.
Suomalaisten mediaanivarallisuus laski
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on Suomessa laskenut. Vuonna 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa. Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 2019, mediaani oli rahan arvon muutos huomioiden 121 300 euroa.
– Reaalisesti mediaani on laskenut 21 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin nimellisillä hinnoilla mitattuna. Tämä johtuu tarkastelujakson korkeasta inflaatiosta, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes sanoo.
Nimellisesti varallisuuden mediaani oli vuonna 2023 samalla tasolla kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Tiedot selviävät kotitalouksien varallisuus -tilastosta.
– Varallisuus on keskittynyt yhä vahvemmin ylimpiin varallisuuskymmenyksiin. Nettovarallisuuden keskiarvo oli vuonna 2023 noin 229 000 euroa kotitaloutta kohden, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. Varakkain kymmenys omisti 52 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta Suomessa, Junes havainnollistaa.
Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta.
Varakkain kymmenys omisti nyt yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta ensimmäistä kertaa kotitalouksien varallisuus -tilaston mittaushistorian aikana.
Nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat.
Työkyvyttömyyseläkkeelle yhä vähemmän
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten vuosittainen lukumäärä on pysytellyt melko vakaana 2020-luvulla. Vuonna 2024 määrä väheni hieman ja oli tilastohistorian pienin. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen tuoreesta tilastosta.
Viime vuonna Suomen työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä, laskua prosentin verran edellisvuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on pysytellyt lähes samoissa lukemissa kuluvan vuosikymmenen aikana, mutta pitkällä aikavälillä määrässä on tapahtunut isoja muutoksia. Muutoksen taustalla on useita syitä, joista yksi on väestön ikärakenne.
– Vielä vuosituhannen alkupuolella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi paljon suurten ikäluokkien edustajia. Nyt he ovat vanhuuseläkkeellä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään pienemmistä ikäluokista, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti keski-ikäisen väestön eläköitymisessä. Tämän alle 60-vuotiaan työvoiman kohdalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pudonnut selvästi alle puoleen 2000-luvulla.
– Näin iso muutos painaa osaltaan kokonaismäärää pienemmäksi. Itse asiassa viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätysvähän suomalaisia.
Työmarkkinakierros on edennyt perin verkkaiseen tahtiin. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten uusiminen on vaatinut lukuisia neuvotteluja. Teknologiateollisuudessa työriidan sovittelussa jouduttiin turvautumaan valtakunnansovittelijan apuun. Maaliskuussa luottamushenkilöiden koulutusseminaarissa neuvottelutilanne käytiin perusteellisesti läpi.
KUVA: Jari Rauhamäki
Tommi Grönholm, johtajaTommin
PALSTA
Korporaatio, toiminnan surma
Jäin pohtimaan yrityskauppojen vaikutusta liiketoimintaan, kun uutinen kotini lähellä sijaitsevan varsin erikoistunutta palvelua tarjoavan laitoksen muutosneuvotteluista osui silmiin. Koko henkilökunta on neuvotteluiden kohteena, ja uhkana on, että runsas 10 prosenttia kokee työsuhteen ehtojen muutoksia. Tästä porukasta suuri osa saattaa joutua kilometritehtaalle. Lukematta tilinpäätöksiä mutuilen, että kyseisen yrityksen toimialalla eivät ainakaan työt ole vähenemässä, joten liiketoimintapotentiaalia pitäisi olla reilusti.
Kyseinen laitos on toiminut 40 vuotta omissa nimissään, kunnes kotimainen yritys osti sen vajaa 10 vuotta sitten. Tuolloin ostaja kehui vuolaasti ostettavan yhtiön henkilökuntaa, ja ostettava maalaili mukavia kuvia maailmanvalloituksesta kyseisellä erikoisalalla ostavan yrityksen leveämpien hartioiden tukemana. Matkalle mahtui uutisia tärkeistä kansainvälisistäkin hankkeista.
Nyt, vain muutama vuosi oston jälkeen, vielä isommat pelurit ovat myyneet koko perinteisen yrityksen pääomasijoittajalle, jolla on ilmeinen halu yhdistellä toimintoja kolmanteen, eri maassa toimivaan yhtiöön.
Sitä vaan pohtii, että kenenhän etu tällainen korporatisoituminen on? Vaikuttaa aika usein siltä, että tuottava firma myydään suurempi voitto tai maailmanvalloitus mielessä, mutta ostaja maksattaa ostetulla toimipisteellä oman organisaation kuluja sopeuttamalla liiketoimintaa.
Suuret suunnitelmat vedetään silppuriin ja muutaman ostokierroksen jälkeen ei ole enää mitään mistä sopeuttaa. Sinänsä toimiva liiketoiminta on kadonnut, mutta korporaation hallintoa on saatu pidettyä hetki yllä näivettämällä ostettua liiketoimintaa.
Sääli sinänsä, että järkevä ja kannattava toiminta on hyväksyttyä lopettaa, jos sen tuhoamalla joku saa tilkettä uralleen tai lompakkoonsa. Tämä tuskin on paikallisen asiakkaan tai paikallisen työntekijän etu. Toivon todella, että esimerkkitapauksessa ei käy näin.
Paluumuuttajamiehet tienaavat paremmin kuin vertailuväestö
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksessa selvitettiin, miten Suomessa syntyneet korkeakoulutetut paluumuuttajamiehet ja -naiset sijoittuvat työmarkkinoille ulkomailta paluunsa jälkeen. Paluumuuttajamiesten ansiotulot olivat korkeammalla tasolla kuin samanikäisen vertailuväestön.
Naisilla sen sijaan vastaavaa eroa ei ollut. Miehet kiinnittyivät työelämään kaiken kaikkiaan naisia paremmin. Tulos oli selkein miesvaltaisilla aloilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa, myynnissä ja finanssialalla.
– Näillä aloilla työnantajat tuntuvat arvostavan kansainvälistä kokemusta, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Ulkomailla vietetty aika kasvattaa inhimillistä pääomaa, kuten tietoa, taitoa, osaamista ja verkostoja, joiden voidaan ajatella nostavan organisaation tuottavuutta tai tuovan muuten lisäarvoa organisaatiolle.
Korkeakoulutettujen muutto toiseen maahan on yleensä tilapäistä. Suuri osa korkeakoulutetuista palaa takaisin Suomeen, ja ulkomailla ollaan melko lyhyt aika.
Yleisimmin palataan Ruotsista. Vain harvan Suomeen muuttavan korkeakoulutetun paluumuuttajan taustamaa oli Euroopan ulkopuolella. Ainoastaan Yhdysvallat nousi sekä naisilla että miehillä 10 yleisimmän taustamaan joukkoon.
Riihimäki tarttuu huoleen lukutaidosta uudella käytännöllä
Riihimäen kaupunki aloitti maaliskuussa uuden lukutaidon kehittymistä tukevan Lupa lukea -käytännön. Peruskoulujen ja lukion lapsilla ja nuorilla on lupa lukea kello kymmenen tienoilla vähintään 10 minuuttia joka arkipäivä.
Lupa lukea -tuokiossa opettajat ja oppilaat uppoutuvat lukemaan valitsemaansa kaunokirjallisuutta, tietokirjoja tai lehtiä. Tuokioissa luetaan perinteisiä kirjoja, ei digitaalisia materiaaleja.
Yksi syy tuokioihin on opettajien kokemus siitä, että oppilaat eivät jaksa lukea tehtävänantoja. Eri oppiaineissa tehtävänanto voi olla opiskelijan keskittymiskyvylle liian pitkä. Tilanne hermostuttaa opiskelijaa, ja kielteinen tunne laskee motivaatiota koko oppiainetta kohtaan.
Paperiset oppikirjat soveltuvat digitaalista oppimateriaalia paremmin keskittymisen tukemiseen sekä suomen kielen oppimisen tukemiseen.
Lupa lukea -työhön ryhtyneet toivovat, että myös aikuiset kotona näyttäisivät esimerkkiä lukemiseen. Esimerkkiä voi näyttää vaikka viikonloppuisin keskittymällä kymmenen minuuttia lehteen tai kirjaan lapsen nähden.