Terveyteen liittyvät tekijät selittävät vain osan työikäisen väestön työhön osallistumisesta, kertoo Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Ryhmä- ja aluekohtaiset erityispiirteet antavat välineitä miettiä toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi.

– Usein työikäistä väestöä tarkastellaan esimerkiksi ikäryhmittäin tai sairausryhmittäin ja usein työkyvyttömyyden näkökulmasta. Laajempi näkökulma ohjaa tarkastelemaan pikemmin työkykyisyyttä ja työpotentiaalia, erityisasiantuntija Mikko Henriksson Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Monipuolisemmalle näkökulmalle on tilausta, kun tavoitellaan työhön osallistumisen lisäämistä, hän jatkaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin laajasti kansallisista rekistereistä löytyviä työkykyyn liittyviä tekijöitä. Niitä olivat muun muassa terveys, demografiset tekijät, koulutustausta, taloudellinen asema sekä sosiaaliset tekijät. Eri tekijöiden perusteella työikäisistä muodostui 14 ryhmää.

Keskimääräinen työssäolokuukausien määrä kaikilla ryhmillä on 8,7 kuukautta vuodesta. Eri ryhmien keskimääräisten työssäolokuukausien välillä on huomattavaa vaihtelua.

Eniten työssäolokuukausia on ryhmässä keski-ikäiset korkeasti koulutetut perheelliset, hyvä terveys. Vähiten työssäolokuukausia on ryhmässä eläkeikää lähestyvät parisuhteessa elävät, joilla keski- tai korkean tason koulutus, huono terveys.

Alueellisesta vertailusta apua

Työkyvyltään eroavat työikäisten ryhmät osallistuvat työhön eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksen mukaan eri ryhmien työhön osallistumisessa on hyvinvointialuekohtaisia eroja jopa usean kuukauden verran.

Esimerkiksi ryhmään keski-iän ohittaneet vähän koulutetut yksinasujat, melko hyvä terveys kuuluvilla henkilöillä on eniten työssäolokuukausia vuoden aikana Ahvenanmaalla. Vähiten työssäolokuukausia ryhmään kuuluvilla henkilöillä taas on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.

– Aluekohtaiset erot kertovat mahdollisesti työmarkkinoista, mutta myös palvelujärjestelmästä. Tulosten avulla onkin mahdollisuus luoda tilannekuvaa tietyltä alueelta ja miettiä, miten voitaisiin edistää erilaisten työikäisten ryhmien osallistumista työhön, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta sanoo.

Työpaikkojen omia ryhmittelyjä

Tulevaisuudessa tutkimusryhmä haluaa edistää ryhmittelyyn myös työpaikkakohtaisia tekijöitä, kuten resursseja, työn vaatimuksia ja sosiaalisia suhteita, jotka jäävät kansallisten yksilökohtaisten rekisteriaineistojen ulkopuolelle.

– Työhön osallistumiseen vaikuttavat niin yksilölliset, työpaikkakohtaiset kuin yhteiskunnallisetkin tekijät. On tärkeää ymmärtää työhön osallistumisen kokonaisuutta, Joensuu huomauttaa.

– Työpaikoilla toteutuvalla työkykyjohtamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten kukin voi osallistua työhön huolimatta hetkellisistä tai pysyvistä terveyteen liittyvistä rajoitteista.

Tutkimus on osa Työkykyohjelman laajennus -hanketta. Sen tarkoitus on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.