Liiton jäsenet kokevat tuen tarpeen sitä suuremmaksi, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys. Naisista lähes joka toinen tarvitsee tukea työnhakuun, kun miesten kohdalla vastaava osuus on hieman alle kolmannes.

Neuvoja toivotaan erityisesti verkostoitumiseen ja piilotyöpaikkojen löytämiseen. Ansioluettelon koostamiseen ja mahdollisten työnantajien tunnistamiseen liittyvät valmiudet ja taidot sen sijaan koetaan hyviksi, sillä näihin tukea kaipaa joka kymmenes työtön.

Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on ollut koronan jälkeisenä aikana hyvä, sillä työmarkkinoilla on ollut kysyntää uusille osaajille. Viime vuosina neljä viidestä tuoreesta insinööristä oli valmistuessaan joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa.

Nuorten työttömyys kasvaa

Viime kesän jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut ja vastavalmistuneiden työttömyys on kääntynyt yleisen taloustilanteen synkistyessä nousuun.

Useampi kuin joka toinen vastavalmistunut insinööri kokee työmarkkinatilanteen hankaloittaneen koulutustaan vastaavan työn löytämistä ainakin jossain määrin.

Vähäinen työkokemus on keskei- nen vastavalmistuneiden työllistymistä hankaloittava tekijä. Työkokemuksen puute vaikeuttaa vastavalmistuneiden ja muiden nuorten työnhakijoiden työllistymistä usealla tavalla.

Työpaikkailmoituksissa etsitään usein työntekijää, jolla on jo kokemusta kyseisestä tehtävästä tai alasta vähintään muutaman vuoden ajalta.

Vastavalmistuneen käsitys omasta ammattitaidostaan ja osaamisestaan muodostuu työelämässä hankitun kokemuksen myötä. Ilman käytännön työkokemusta voi olla vaikeaa arvioida ja sanoittaa omaa osaamistaan työhakemukseen.

Tuoreet insinöörit löytävät ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkansa tyypillisesti jostakin jo entuudestaan tutuksi tulleesta työpaikasta. Työharjoittelujen ja kesätöiden kautta luodaan suhdeverkostoja, joista on hyötyä työnhaussa valmistumisen jälkeenkin.

Omalta alalta kertynyt vähäinen työkokemus näkyy myös työhaulle tärkeiden verkostojen ja kontaktien puuttumisena.

Verkostoitumistaitoja työnhaussa

Suhdeverkostojen puute voi muodostua haasteeksi uuden työn löytymiselle myös varttuneempien työnhakijoiden kohdalla. Saman työnantajan palveluksessa ja samassa työtehtävässä on ehkä työskennelty pitkään, ja työnhaun taidot ovat ehtineet ruostua.

Työnantajien tarpeet ovat myös muuttuneet ajan myötä; oman osaamisen suhteuttaminen nykyisiin työmarkkinoihin voi tuntua haastavalta.

Enimmäkseen työttömät kokevat valmiutensa erilaisten työhakutaitojen suhteen hyviksi. Potentiaaliset työpaikat ja yritykset tunnistetaan ja löydetään hyvin, mutta apua kaivataan piilotyöpaikkojen paikantamisessa.

Työttömät toivovat tukea myös verkostoitumiseen ja neuvontaa suhdeverkostojen hyödyntämiseksi tehokkaasti työnhaussa. Tärkeäksi koetaan myös työttömiin liittyvien ennakkoluulojen eli niin sanottujen psykologisten ansojen selättäminen työhaussa.

Jos työttömyys jatkuu pidempään, huolta aiheuttaa lisäksi oman kilpailukyvyn ylläpito työmarkkinoilla.

Työttömyys heikentää hyvinvointia

Pitkäaikaistyöttömyydestä puhutaan silloin, kun työttömyys on jatkunut kauemmin kuin kaksitoista kuukautta. Pitkäaikaistyöttömiä on useimmin vanhimmissa ikäryhmissä. Myös osa nuorista työnhakijoista on etsinyt itselleen työpaikkaa yli vuoden ajan.

Pitkittyvä työttömyys heikentää toimentuloa, ja sillä on havaittu olevan kielteisiä vaikutuksia terveyden sekä erityisesti henkisen hyvinvoinnin kannalta. Nuorimpien työnhakijoiden kohdalla pitkäaikaistyöttömyys on erityisen vahingollista, sillä se lisää syrjäytymisriskiä.

Työmarkkinatutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkäaikaistyöttömyys heijastuu myös työttömien tulevaisuutta koskeviin odotuksiin.

Neljä kymmenestä pitkäaikaistyöttömästä ei enää usko lainkaan työllistyvänsä. Työmarkkinoilla kohdattu ikäsyrjintä nousee toistuvasti esiin vastauksissa työllistymistä eniten vaikeuttavana tekijänä; pitkäaikaistyöttömyys onkin selvästi yleisintä yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä.

Ahkerasta työhausta huolimatta haastatteluvaiheeseen pääsy koetaan joskus jopa mahdottomaksi, kun ikää on kertynyt yli viisikymmentä vuotta.

Työnantajien katsotaan arvostavan nuorta ikää enemmän kuin vuosien varrella hankittua vankkaa työkokemusta ja osaamista.

Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on monenlaisia tekijöitä: asuinpaikkakunnalla saattaa olla vain harvoja työpaikkoja tarjolla tai aikaisemmin hankittu osaaminen ei ehkä enää riitä vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään.

Työttömien erilaiset tilanteet on syytä huomioida heille suunnatuissa palveluissa entistä yksilöllisemmin ja joustavammin, esimerkiksi kouluttautumismahdollisuuksia lisäämällä.