Keskikentällä Jari Litmanen löytää ovelalla ulkoteräsyötöllä Neymarin. Tämä harhauttaa puolustajan, etenee muutaman askeleen ja zippaa pallon yli maalivahdin. Suomi on siirtynyt kenties tavoittamattomaan 4-0 johtoon!

Ei, Litti ei ole palannut Huuhkajiin, Neymar ei ole vaihtanut kansalaisuuttaan, mutta Suomi vie ja Ruotsi vikisee. Suomea e-jalkapallossa edustava Mia Ruumensaari on valinnut harjoituspelissä tähdet omaan joukkueeseensa.

– Joukkueessa pitää olla kuitenkin hyvä tasapaino, siinä ei voi olla esimerkiksi kymmentä Neymarin tapaista kikkailijaa, hän kertoo.

– Olen pelannut pleikalla kuusivuotiaasta lähtien, ja myös isäni oli innokas pelaaja. Tuohon aikaan pelaavat tytöt olivat tosi harvinaisia, mutta nyt tilanne on onneksi alkanut muuttua. Erityisesti FIFA, jonka nykyversion virallinen nimi on FC24, tuntuu kiinnostavan tyttöjä.

Ruumensaari pohtii, että kun elektroninen maailma ulottuu nykyään muutenkin kaikkialle, tyttöjen ja naisten pelaamisesta on tullut kulttuurisesti hyväksytympää.

Naisten pelitaitojen vähättelyyn törmää toki nykyäänkin:

– Se on aika tavallista, että joku mies haastaa minut naureskellen ja voitonvarmana. Pelin jälkeen riittääkin sitten selittelyjä.

Ruumensaari on pelannut huipputasolla myös änäriä eli NHL:ää.

– Viime vuosina FIFA:sta on tullut ykköslajini. FIFA on änäriä monipuolisempi ja lisäksi se istuu tietenkin hyvin jalkapallofanin mielenmaisemaan. FIFA:aa pelataan jalkapallon tavoin kaikkialla maailmassa. Se yhdistää lukemattomia erilaisia ihmisiä.

FIFA ja jalkapallo tukevat toisiaan

Ruumensaarella on vahva tausta myös vihreällä veralla pelattavasta jalkapallosta. Maalivahdin aktiiviura päättyi vakavaan polvivammaan 16-vuotiaana. Tällä hetkellä hän pelaa harrastefutista sekä toimii valmentajana tyttärensä junnujoukkueessa.

– Jalkapallo ja FIFA tukevat hyvin toisiaan. FIFA-pelaajana suurin vahvuuteni on, että ymmärrän peliä. Tiedän esimerkiksi, miten joukkue kannattaa ryhmitellä eri tilanteissa. Pystyn tarvittaessa myös vaihtamaan taktiikkaa kesken peliä vastustajan mukaan.

Ruumensaari kuvailee, että myös puolustaminen on hänelle luontaista. Hyvällä puolustuksella voi pärjätä itseään kovempiakin vastaan, kuten vaikkapa Huuhkajien esimerkki osoittaa.

Nykyhuuhkajista Ruumensaari samaistuu pallovarmaan taitavaan syöttelijään Glen Kamaraan.

– Syöttelen paljon, ja myös silloin, kun pitäisi jo laukoa, hän naurahtaa.

Ammattilaisille isot rahat

Jalkapallossa liikkuvat valtavat rahasummat. E-jalkapallo tulee kaukana takana, mutta myös sen parissa on mahdollista luoda nykyään ammattilaisuraa. Suurimmissa kansainvälisissä turnauksissa jaetaan kuusinumeroisia palkkiosummia. E-urheilussa ammuntapeli Counter-Strikessa ylletään jo miljoonaluokkaan.

Ruumensaari kertoo olevansa amatööri ja toisin kuin alan huipuilla, hänellä ei ole omaa valmentajaa. Maailman parhaimmat e-jalkapalloilijat tulevat Saksan ja Brasilian kaltaisista suurista jalkapallomaista.

– Kolmikymppisenä minulla ei ole enää mahdollisuuksia lajin kirkkaimpaan kärkeen. Mutta haluan kehittyä ja katsoa, kuinka pitkälle rahkeet riittävät. Pidän kilpailemista. Nautin myös lajin yhteisöllisyydestä; harrastajien hyvästä me-hengestä.

Ruumensaari harjoittelee viikossa 10–40 tuntia. Hän myöntää, että sellaistakin on sattunut, että tyttäret kehottavat äitiä pois koneen äärestä.

– Tärkeää on, että elämässä on pelaamisen lisäksi riittävästi myös kaikkea muuta.

Aloittelevia tai muita kehittymistä toivovia pelaajia Ruumensaari kehottamaan paitsi treenaamaan myös hakeutumaan muiden harrastajien seuraan.

– Pelistriimien kautta saa yhteyden muihin harrastajiin ja voi kysyä vinkkejä. Lisäksi joillakin paikkakunnilla toimii myös e-urheiluseuroja. Myös joillakin jalkapallojoukkueilla on nykyään omaa e-jalkapallotoimintaa.

Tekniikka kiinnostaa

Ruumensaari opiskelee parhaillaan Tampereen ammattikorkeakoulussa ajoneuvotekniikan insinööriksi. Opinnot ovat hyvällä alulla.

– Olen ollut aina kiinnostunut autoista ja tekniikasta. Siinäkin taitaa olla jotain vähän poikamaista.

Ruumensaaren mukaan esimerkiksi pelien grafiikat olivat aivan toisesta maailmasta kuin kymmenen vuotta sitten.

– Ehkäpä FIFA:stakin tulee jonakin vuonna VR-versio, mitä pelataan oikean jalkapallon tavoin 11 vastaan 11 joukkuein keinotodellisuudessa. Silloin polvivaivaisetkin pääsisivät taas isolle kentälle, ja voisivat nauttia lähes aidosta tunnelmasta, hän pohtii.