Mauno Anttila on kuollut

Insinööriliiton kunniajäsen, insinööri Mauno Anttila kuoli kotikaupungissaan Lahdessa 13. helmikuuta 2024. Hän oli syntynyt 27.4.1935. Anttila valmistui insinööriksi Lahden Teknillisestä opistosta vuonna 1969. Pisimmän työuran hän teki Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymässä, myöhemmin Koulutuskeskus Salpauksessa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1998.

Työuran ohessa Anttila osallistui aktiivisesti Insinööriliiton toimintaan. Ansioistaan hänet nimitettiin liiton kunniajäseneksi vuonna 1999.

Insinööriliitossa hän oli ennen kaikkea koulutuspoliittinen vaikuttaja. Anttila oli perustamassa Ammattioppilaitosten Insinöörit ry:tä. jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1986–1994.

Insinööriliiton hallituksessa Anttila oli 1980–90-lukujen vaihteessa kymmenisen vuotta, joista kaksi liiton varapuheenjohtajana.

Anttila oli luonteeltaan omakotitaloihminen, jolla piti olla oma talo ja piha, jota laitella. Hän asuikin lähes koko ikänsä omassa talossaan. Tilanne muuttui vuonna 1992, kun hänen vaimonsa kuoli. Anttila oli edelleen työelämässä ja hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä. Yhtäkkiä Anttila oli yksin vastuussa kotitalostaan tontteineen sekä mummonmökistä, joka oli hänen syntymäkotinsa ja toimi perheen kesämökkinä.

Anttila sinnitteli talojen kanssa muutaman vuoden, kunnes totesi urakan liian suureksi. Mökki jäi, mutta omakotitalo vaihtui kerrostaloon lähellä Lahden keskustaa. Lahdessa hän asui monessa eri paikassa, joista viimeiseksi omaksi asunnoksi jäi mukava paikka Liipolan mäen huipulla, josta oli upeat näköalat. Elämänsä viimeiset kuusi kuukautta hän vietti hoivakodissa, kun ei enää pärjännyt kotihoidon tuellakaan kotonaan.

Anttila oli yhden pojan isä ja kolmen lapsenlapsen pappa. Poika Lassi on isänsä tavoin insinööri. Leskeksi jäämisen jälkeen Anttilalla oli kaksi uutta, pidempää parisuhdetta, joista ensimmäinen päättyi kihlatun kuolemaan. Toisen avioliiton hän solmi edesmenneen kihlattunsa sisaren kanssa vuonna 2015.

Eläkkeellä Anttila ehti olla noin neljännesvuosisadan. Eläkevuodet kuluivat omakotitalon ja mökin laittelussa ja matkustellessa, jotka olivat hänen tärkeimmät ja rakkaimmat harrastukset niin pitkään kuin pystyi.

Mökillään hän touhusi vielä keväällä 2023, mutta voimien vähetessä syntymäkodin piha jäi tyhjäksi.

Teksti: Lassi Anttila, Mauno Anttilan poika
Jari Rauhamäki, Insinööriliiton viestintäpäällikkö

Ilman miehiä tasa-arvotyö jää torsoksi

Tasa-arvotyötä tekevät niin ammattiliitoissa kuin muuallakin yleensä naiset. Vasta kun miehetkin saadaan mukaan, muutos voi todella alkaa. Tämä on huomattu SASKin tukemassa hankkeessa Indonesiassa, josta voi ottaa oppia Suomessakin.

Ammattiliittojen tehtävä on puolustaa tasapuolisesti kaikkien oikeuksia sukupuoleen, ikään ja muihin ominaisuuksiin katsomatta. Ilman miesten aktiivisuutta tasa-arvon edistämisessä ei voida odottaa kestäviä muutoksia. Myös miehiä tarvitaan tasa-arvon airuiksi, koska epätasa-arvoiset tilanteet kumpuavat rakenteellisesta eriarvoisuudesta ja valtahierarkioista.

Tämä on oivallettu myös maailman suurimmassa muslimimaassa Indonesiassa ja sen miesvaltaisella metsä-, puu- ja rakennusalalla. SASK tukee indonesialaisen SERBUK-liiton tasa-arvotyötä sekä muuta toimintaa työelämän ihmisoikeuksien toteutumiseksi.

Liitto on järjestänyt sukupuolisensitiivisyyskoulutusta, ja sen tavoitteena on ollut lisätä osallistujien tietämystä sekä kannustaa heitä puhumaan tasa-arvoasioista.

Insinööriopiskelijoiden taidonnäytteitä

Insinööriliitto palkitsee vuosittain vuoden Insinöörityön.

Insinööriopintojen lopputyönä tehtäviä insinööritöitä valmistuu vuosittain tuhansia, ja ne tuottavat osin merkittävääkin arvoa työnantajalleen, alalleen tai jopa yhteiskunnalle.

Insinööritöitä ei kuitenkaan osata työn teettäjän osalta aina hyödyntää täysimääräisesti, eikä niistä siten saada niiden potentiaalista hyötyä irti. Liitto haluaa kiinnittää palkinnon avulla huomiota insinööritöiden laatuun.

Palkintosumma, 5 000 euroa, heijastaa töiden tärkeyttä.

Vuoden insinöörityö -palkinnon tärkeimmät kriteerit ovat työn laatu, ajankohtaisuus sekä merkitys alalle ja yhteiskunnalle.

Aiempina vuosina on palkittu muun muassa rakennustavaran kierrätystä, kaupan tuoreleikattujen kasvisten käsittelyä ja sähköautojen akkujen kulumista käsitteleviä insinööritöitä.

Hyvä esimerkki työn konkreettisesta arvosta on vuoden 2022 insinöörityö, joka selvitti, kuinka laadunvarmistuksen prosessin kestoa voi lyhentää kokonaisesta työpäivästä alle tuntiin.

Palkinnon jakamisesta päättää alan asiantuntijoista vuosittain koostettava raati.

Vuoden insinöörityö -palkinnon haku vuodelle 2024 on auki elokuuhun asti. Valmistuvien opiskelijoiden taidonnäytteitä päästään juhlistamaan syyskuussa järjestettävässä Insinööri-gaalassa.

Vuosi toisensa jälkeen saamme erinomaisia esimerkkejä uusien insinöörien osaamisesta, eikä huipputöiden laadussa näy heikentymisen merkkejä, vaan päinvastoin, kuten saamme varmasti syyskuussa taas nähdä.

Teksti: Miihkali Härkönen

■ Lue lisää: ilry.fi/insinoorityopalkinto