Europarlamenttivaalit pidetään kesäkuussa, ja niissä äänestetään 15 suomalaista edustajaa parlamenttiin.

Euroopan unioni on Insinööriliiton mukaan pystynyt säätämään direktiivejä ja asetuksia, joilla on ollut ja on jatkossakin myönteinen vaikutus työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin. Näitä ovat esimerkiksi työehtosopimuksia ja niiden yhteiskunnallista merkitystä korostava vähimmäispalkkadirektiivi.

– Myös EU-komission päätöslauselma työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta, palkkatasa-arvoa edistävä palkka-avoimuusdirektiivi ja 15 prosentin vähimmäisvero EU:n alueella toimiville ylikansallisille yhtiöille, joita ei ole aikaisemmin voitu verottaa, vahvistavat vaikutusta, sanoo Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen.

Insinööriliitolla on kolme keskeistä EU-vaalitavoitetta.

Teollistamisella lisää kilpailukykyä

Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys koko Euroopan kilpailukyvylle ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. EU:n kunnianhimoinen vihreä ja digitaalinen siirtymä on myös Suomen ja eurooppalaisen elinkeinoelämän etu.

– Tarvitsemme lisää laadukkaita teollisuuden työpaikkoja Eurooppaan sekä yrityksiä, jotka toimivat kestävästi ja vastuullisesti, sanoo Insinööriliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Jussi Salonranta.

Maailman huippukorkeakoulujen top 20 -listalla ei ole tällä hetkellä ainoatakaan EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa korkeakoulua. Sen tähden EU:n budjetissa pitää kasvattaa tutkimuksen ja koulutuksen osuutta huomattavasti.

Euroopassa on tarvetta lisäosaamiselle, myös työntekijöiden uudelleenkouluttamisen avulla.

Tekoäly luo mahdollisuuksia

Tekoälyn vaikutus tuottavuuteen voi olla lähes rajaton, mutta sen käyttämiseen liittyy myös huomattavia uhkatekijöitä. EU on jo nyt edelläkävijä tekoälyn, perusoikeuksien ja yksilönsuojan yhdistämisessä.

EU tarvitsee Insinööriliiton mielestä kuitenkin lisää sääntelyä, sillä tekoälyn nopea kehittyminen haastaa koko ajan sääntelyn ajantasaisuutta ja toimivuutta.

– Erityisen haasteen muodostaa selviäminen taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa ilman, että jostakin tärkeästä eurooppalaisesta perusarvosta joudutaan luopumaan tai joustamaan, Salonranta huomauttaa.

Tekoälyn käyttöön liittyy myös etätyöstä säätäminen.

Etätyön tekemiseen on saatava samanveroiset mahdollisuudet, mutta yhdessä sovituissa raameissa ja ilman henkilön oikeuksia rikkovaa valvontaa.

– Työntekijöiden valintaa olla tekemättä töitä kotona pitää vahvistaa. On oltava oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa, lakimies Jauhiainen sanoo.

– Vaatimus pitää uudistaa, ja sitä täytyy pitää esillä myös uudessa parlamentissa.

Turvallinen EU, turvallisempi Suomi

Maailman geopoliittinen tilanne vaikuttaa EU:n turvallisuuden lisäksi sen energian ja raaka-aineiden saantiin. EU:lla on tarvetta vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa.

– Ukrainan sota on osoittanut, että EU tarvitsee vahvempia eurooppalaisia puolustuslinjauksia, Salonranta arvioi.

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat EU:n kantavia perusperiaatteita, mutta Insinööriliitto muistuttaa, että yhä useammin ne ovat jäsenmaissa uhattuina, myös Suomessa.

Jotta työelämä säilyy vakaana ja turvallisena, sitä on pidettävä yllä lainsäädännöllä.

– EU:n ei pidä ennen kaikkea joustaa omissa arvoissaan, tavoitteissaan tai asettamissaan rajoissa.